Kohti Joulua

Nuutinpäivän jälkeen

2012-01-14T17:25:00.000+02:00

Nuutinpäivä meni, mutta meidän kuusi ei.

Muut joulukoristeet keräsin jo pois, mutta kuusta ajattelin katsella niin kauan kun siitä alkaa neulaset varisemaan. Mikäs tässä, kerkkiä mutustellessa.

Amarylliksen toinen kaatuileva varsi jatkaa kukintaansa maljakossa. Ja kynttilöitä kuluu edelleen, mutta värit ovat vaihtuneet valkoiseen.

Näitä kynttilöitä en välttämättä malta ainakaan tänä talvena polttaa. Ehkä sitten kun tuosta pölyyntyvät.

Vihdoin tuntua siltä, että maltan sulkea tämän joulun muistojen arkistoon, ja siirtyä nauttimaan talven riemuista. Tulevana syksynä täytyykin täräyttää joulu taloon jo marraskuussa, ettei tarvitse ihan tammikuun puolenväliin fiilistellä ;)

Lego-joulukalenteripohjaan jäädytetyistä kuutioista tehty lyhty

Kiitän kaikkia tätä blogia seuranneita kommenteista ja tervehdyksistä. Toivon teille kaikille hyvää mieltä tulevaan kevääseen, kesään ja syksyyn. Mutta sitä ennen, nauttikaa talvesta!

Nähdään taas päivien pimetessä ♥

Loppiaisena

2012-01-07T19:40:00.003+02:00

...syötiin pois pakastimeen jäänyt porkkanalaatikko

ja karjalanpaistilihat.

Lapset tekivät kilon pipareita (valmistaikinasta).

Ja lopuksi saunottiin.

Meilläkin on viimein talvi. Suksia vintistä hakiessani huomasin "käpykakkuni" jääneen roikkumaan pussissaan portaikon naulaan. Otin sen mukaani ja asetin tarjottimelle. Tuosta se matkannee lasikuistin koristeeksi.

Kuusi nököttää nurkassaan koristeena keväänvihreät kerkät. Nythän siitä tuli hyödyllinen yrtti :) Joten napsitaan ja popsitaan ennenkuin nuuttina saksitaan ;)

Ihanaa viikonvaihdetta!

Tammikuun neljäs

2012-01-04T15:12:00.005+02:00

Tänään(kin) olen lukenut joululehteä,

juonut glögiä ja syönyt pippareita.

On tammikuun neljäs päivä, mutta minun jouluni se vain jatkuu.

Imuroin ja päätin ottaa vielä muutaman kuvan joulukuusesta koristeineen ennenkuin ne täytyy taas pistää laatikoiden uumeniin. Tämä juuri ennen aattoa kaadettu kuusi on pitänyt neulasensa hyvin ja näyttäisi aloittaneen jo kasvunsakin.

Kuusenkerkkiä odotellessa vielä kerran kuvakavalkaadia salin (olohuoneen) jouluilmeestä.

♥ Hyvää alkanutta vuotta ♥

Iloa ja valoa vuodelle 2012

2011-12-31T21:02:00.000+02:00

Tänäkin vuonna olen hieman "tylsä" äiti eikä meille ostettu (ympäristösyistä) yhtään raketteja eikä tinaa.

Naapurustossa paukkuu kuitenkin jo sen verran, että eiköhän ilmakehä ole kovilla ilman meidänkin lisäpanosta. Mieskin on onneksi samaa mieltä. Luvassa on kuitenkin pitsantekoa, leppoisaa oloa ja puolenyön pihareippailun jälkeen yösauna. Loppuun uuden vuoden toivotukset ystäväni sanoja lainaten,

Tänä iltana, uuden vuoden kynnyksellä,

kuiskaan pienen toiveen:

Anna ystävilleni kaikkea hyvää tulevaan vuoteen!

Anna tähti oppaaksi eteenpäin johdattamaan,

kuu tietä valaisemaan ja aurinko lämpöä antamaan.

Anna iloa päiviin, anna uskoa ihmeisiin,

anna enkeleitä rinnalle kulkemaan.
* * * * *

Toisinto

2011-12-29T19:04:00.000+02:00

Kuusi 2010

Kuusi 2011

Koristelu näyttää lähes identtiseltä, mutta kuusi sentään on eri. Lapset koristelivat kuusen valoja, tähteä ja punosta lukuunottamatta. Ensi jouluksi täytynee keksiä jotain muuta, ettei kuusi kolmatta kertaa näytä samalta. Jospa ensi vuonna palaisi olkikoristeisiin, tai tuunaisi vanhoista/askartelisi pelkkiä valkoisia koristeita? Tai käyttäisi koristelussa kukkia, kuten Sari teki? No, onneksi sitä on aikaa miettiä.

Kuusenjalalle onnistuin löytämään sopivan sinkkipaljun, mutta se kuusenalusmatto jäi tekemättä. Tarkoitukseni oli leikata säkkikankaasta ympyrä ja suitsait surauttaa reunaan kanttinauha tai vain taitos. Mielessä oli myös virkata reunaan juuttinarusta jonkinlainen "pitsi". Mutta kuten kuvasta näkyy, mattona on sama keskeneräinen villamatto kuin edellisenäkin vuonna.

Mikään ei tietenkään estä tekemästä mattoa nyt kun olisi aikaa, mutta kun on siivonnnut käsityövälineet jouluksi komeron kätköihin ei millään viitsisi ottaa niitä sieltä vielä esille. Katselin kyllä, että H&M:stäkin saisi nyt kuusenalusmattoja edullisesti.

Kuusta ja muita koristeita (joista iso osa jäi tänä vuonna kokonaan löytymättä) katsellaan meillä ainakin loppiaiseen saakka, jos kuusenneulasia ei sitä ennen ala suoranaisesti satamaan. Monesti on päästy nuutinpäiväänkin saakka. Varsinaisia tonttuja löytyy meiltä vain lastenhuoneen verhoista, joten mitään tonttuähkyä ei pääse syntymään. Keittiössäkin aion pitää punaruutuiset verhot siihen asti kunnes aurinko alkaa tosissaan vihjailemaan tulevasta keväästä.

Perinteisesti olen joka vuosi ostanut joko ennen joulua, tai alennusmyynneistä, jonkin joulukoristeen ja merkinnyt siihen vuosiluvun. Tämän vuoden koriste olkoon tämä pieni peltilintu. Katselin näitä jo viime vuonna. Isompana parvena voisivat olla hienoja kuusessakin. Tämä yksi lennähti kuitenkin makuuhuoneessa kaapin päällä olevaan olevaan karahkaan.

Tämä vuosi käy kohta vähiin, joten

toivon Sinulle oikein mukavia vuoden viimeisiä päiviä!

Hämäränhyssyä

2011-12-28T00:36:00.001+02:00

Kylläpäs se joulun paras aika meni taas niin nopeasti, ja nyt ollaan jo välipäivissä. Aatto oltiin kotona isovanhempien kanssa, joulupäivänä käytiin syömässä toisessa mummolassa ja tapanina toisessa. Pikkuisen on haikea olo, eikä joululaulujakaan ole tullut aattoillan jälkeen kuunneltua tai laulettua.

* * * * *

Eikä joululauluja kyllä viimeisen vuorokauden aikana olisi voinut mistään kuunnellakaan, sillä meilläkin tapaninpäivän suunnitelmat muuttuivat oleellisesti, kun koko vuorokausi ja seuraavaakin kului sähköttä. Me olimme porakaivon omistajina myös ilman vettä.

Pääasiassa oleskelimme salissa missä on tämän talon ainoa tulisija. Katselimme kuusta kynttilänvalossa ja ihan vain olimme. Uusia lautapelejäkin kokeiltiin. Oikeastaan oli ihan mukavaa, vaikka lapsia välillä harmitti kovasti, kun eivät päässet pelaamaan uutta autopeliä.

* * * * *

Kiireinen joulupukki meillä ei tänä vuonna ennättänyt käymäänkään. Ilman lahjoja emme silti jääneet, sillä Napapiirin Express tomerine tonttuineen toimitti meille illansuussa niin monta pakettia, että epäilimme niiden ensin tulleen tykkänään väärään osoitteeseen.

Aatto sujui kerrankin ilman isompaa sähläystä. Tämä joulu jäänee kuitenkin parhaiten mieliin tuon Tapaninpäivän myrskyn, ja sen aiheuttamien vaurioiden takia. Pihalla odottaa melkoinen souvi ja risusavotta, kun kaikki myrskyn kaatamat puut saadaan raivattua.

* * * * *

Metsästä ja pihasta kaatui monta kuusta, mäntyä ja koivuakin ja nyt olisi materiaalia vaikka minkälaisiin havutöihin. Minun piti kokeilla ennen joulua havupukin tekoa, mutta aika loppui kesken, eikä tuolloin kyllä ollut havujakaan. Nyt olisi, joten saapa nähdä saanko tehtyä ovipieleen nuutinpäiväksi vihreän pukin. Nyt on pakko kömpiä nukkumaan ja toivoa, että myrsky alkaisi laantumaan ja torppa pysyisi tämän yön lämpimänä.

* * * * *

Annetaan joulutunnelman jatkua ♥

Kuvatunnelmia aattoillan viime minuuteilta

2011-12-25T01:09:00.000+02:00

Kotitonttukin kömpi piilostaan nauttimaan juhlatunnelmasta

Sohvanurkka kutsuu lohöämään

Noutopyödän kynttilät


Ruokapöydän koristeita

Kuusi salamakuvassa

Kuusi ilman salamaa

Kuopuksen hieno lahja, toivottavasti säilyy ehjänä monta joulua

Eteisestä

Liekö netissä tai bloggerissa ruuhkaa, sillä kuvien siirto oli hankalaa ja onnistui vain yksi kuva kerrallaan. Tässä kuitenkin jotain tunnelmia aattoillan loppupuolelta, kun talo oli jo tyhjentynyt toivotuista vieraista. Isovanhemmille iso kiitos, kun jaksoitte taas kerran tulla viettämään meidän kanssa aattoa.

♥ Joulu jatkukoon ♥

Hyvän joulun toivotus

2011-12-24T15:10:00.001+02:00

Aatonaaton (perinteinen) valitusvirsi

2011-12-23T12:00:00.001+02:00

Aatonaatto. Tekemistä on paljon ja pinna kiristyy. Tulin hetkeksi tähän koneelle rauhoittumaan ja kurkkimaan miten teidän jouluvalmistelut sujuvat.

Juuri nyt joulumieli on hiukan kateissa, mutta toivottavasti se vielä löytyy, kun päästään pakkopullan jälkeen mukavampiin puuhiin. Lapsille olisi luvassa vielä ainakin piparinleivontaa ja kuusenhakua ja -koristelua. Ja illan kruunaa joulusauna.

Salin iso kranssi muuttui talvisemmaksi pienillä hopeanvärisillä kuusenpalloilla. Vielä kun löytäisi ne isommat pallot ja kuusenkynttilät, jotka perinteisesti ovat aina hukassa.

Näin meillä, miten teillä? Joko sinulla on kaikki valmista ja olet päässyt mielessäsi joulun olotilaan?

Niille, jotka eivät vielä ole, toivon lisää voimia ja jaksamista. Ole itsellesi armollinen. Ei joulu mene pilalle jos ostit vääränväriset lautasliinat, tai et jaksanutkaan tehdä kaikille itsetehtyjä lahjoja.

Hetki sitten kihisin kiukusta tähän koneelle tullessani, mutta tässä kirjaimia ja sanoja pyöritellessä kiukku haihtui ja jaksan taas jatkaa. Taidan kutsua mörököllitkin glögille ja piparille. Kyllä se tästä ♥

Urheilutermein totean tähän loppuun, että

...jaksaa, jaksaa! Loppukiri!

Helpot pakettikortit

2011-12-20T11:26:00.002+02:00

Aamun hämärissä tein helppoja ja nopeita pakettikortteja. Tulostin Tiimarin sivuilta tekstisivun paksummalle ekopaperille, toiselle saajien nimet, leikkasin ja liimasin. Viistin kulmat ja tein reiät. Eyeletit olisivat vielä kiva lisä, mutta minulla ei niitä ole. Eikä tuo reikäkään aina ihan keskelle mennyt.

Pakettikortit kiinnitän pakettien päälle punaisella juuttinarulla. Kenties lisään sinettitarran tai -lakkaa narun päälle. Isompien lahjapaperina käytän ruskeaa pakkauspaperia. Muksujen paketit käärin peruslahjapaperiin, koska heidän mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti paketin sisältöön, ei kääreeseen :)

Nyt takaisin hyshys-puuhiin ja tarkastamaan ettei mitään salaista ole esillä, kun koululaiset kohta tulevat kotiin.

Enää 4 yötä jouluun!

Jouluinen kiertolainen

2011-12-19T14:32:00.000+02:00

Millä herätät joulutunnelman?

-Koristelemalla kotia, kuuntelmalla joululauluja, nuuhkimalla hyasintin tuoksua, askartelemalla, polttamalla kynttilöitä, piparin/joulutortun tuoksulla, aidolla joulukuusella ja muutamalla kuusenoksalla myös saunassa.

Mikä on mukavin jouluperinteesi?

- Kinkun paisto miehen kanssa aattoyönä, joulusauna ja viime hetken paketoinnit ja reporankana nukkumaan meno. Aattona Lumiukon ja joulurauhan julistuksen silmäily kuusta koristellessa.

Mitä toivot joulupukilta?

- Rauhallista joulun aikaa.

Kaunein joululaulu?

- Ave maria.

Paras jouluinen tuoksu?

- Kuusi, kinkku ja hyasintti.

Napatkaa vapaasti mukaanne.

Korttipuuhissa

2011-12-15T12:59:00.001+02:00

Joulukortit on kirjoitettu. Vielä kun saadaan ne vietyä postiin, niin on yksi "murhe" vähemmän.

Tunnelmallista torstaita ♥

Kuusikatselmus

2011-12-14T11:59:00.002+02:00

Pitkästä aikaa on hieman kirkkaampaa ja ihanainenkin aurinkokin näyttäytyi hetken. Lumi katoaa pihasta pikavauhtia. Metsässä sitä ei enää juurikaan ole. Vettä siellä sen sijaan on ja paljon. Laihtunut lumiukkokin seisoo vihreällä nurmikolla.

Kävin pikapikaa tekemässä kuusikatselmuksen ja löysin ilokseni kolme kohtuullista yksilöä. Meidän pienessä metsässä kasvaa varmasti toistasataa kuusta, mutta suurin osa on harvaoksaisia ja -neulasisia. Tai sitten oksat on vain yhdellä sivulla. Kaikki nämä kelvolliset ovat kyllä aika pieniä. Huonekorkeutta on kuitenkin noin 270, joten metriä lyhempi kuusi voi näyttää vähän oudolta. Vai näyttäisikö sittenkään?

Tonttupoika siellä näkyi valintansa jo tehneen, mutta minun kuuseni seisoo vielä tukevasti maassa ja käyn kaatamassa sen vasta juuri ennen h-hetkeä.

Tunnelmia salista

2011-12-12T15:28:00.002+02:00

Salissa (olohuoneessa) joulu ei aiheuta juurikaan muutoksia. Kuusi tuo huoneeseen ripauksen vihreää, mutta muuten mennään vaalean, harmaan ja mustan sävyillä kuin muutenkin.

Komuutti-nurkka sai koristeekseen marraskuusta asti pihalammessa odottaneen pikkukuusen ja paperitähtilampun.

Verhoja huoneessa ei tällä hetkellä ole. Oli kyllä, mutta otin suorat verhotangot keväällä pois ajatuksena vaihtaa ne makuuhuonee isoäidin tankoihin ja päinvastoin. Pesin samalla ikkunoissa olleet valkoiset panamakangasverhot ja nepäs kutistuivat niin paljon, ettei niistä ole enää pitkiksi verhoiksi ilman rustaamista.

En ole verhoja isommin kaivannut. Huoneen väritystä lämmittämään ajattelin kuitenkin tehdä juuttikankaasta pienet kapat. Niihin voisi painaa kangasvärillä jotain jos vain ehtii ja osaa. Sovittelin tangoksi myös heinäseipäitä, mutta eivät ne sittenkään oikein istuneet paikoilleen ja niiden kiinnityskin olisi tuottanut melkoista päävaivaa.

Ikkunoiden välipuussa roikotan pieniä sinkkituutteja ja niissä tekokukkia. Alla olevien lämpöpattereiden takia aitoja ei kannata käyttää. Nyt kun ei ole verhoja huomaan myös, että ratkaisematta on edelleen pattereiden lopullinen väri. Ovat pohjamaalissa, kun en osaa päättää pitäisikö maalata tapetin sävyyn vai taitetulla valkoisella.

Tästä joulupukin tuomasta lasilyhdystä pidän paljon. Kesällä ulommaisessa astiassa oli vettä ja pihan kukkia kellumassa. Nyt siellä on käpyjä. Nämä kaksi sisäkkäistä lasilieriötä ovat toisissaan kiinni. Ideaa voi itsekin soveltaa jos omistaa sopivia purnukoita.

Ovinurkka on valmiina vastaanottamaan juhlavieraan. Valurautaiseen kuusenjalkaan sopiva kori tai sinkkiastia on vieläkin hakusessa. Ellei valmista löydy niin virkkaan (ja muovitan) jalalle korin itse. Myös mattoasia on vielä mietinnässä.

Muutama bloggaaja on jo tuonut kuusen sisälle, mutta minulla ei vielä ole kuusta edes katsottuna. Toisaalta jos kuusen toisi sisälle vaikka jo ensi viikon alussa, siitä malttaisi ehkä luopua hyvissä ajoin ennen suurempaa neulaskatoa? Sarin joulublogista löydät muuten todella hyvät hoito-ohjeet kuuselle.

Joulun paras kukkaistuoksukin on kotiutunut meille ja nypin kukintansa lopussa olevasta hyasintistä muutamia kukkia kupupeuran sammalmättäälle. Muita joulukukkia tuskin tänä vuonna hankinkaan, ellen sitten satu törmäämään kohtuuhintaiseen jouluruusuun.

Nyt täytyy lähteä hetkeksi risujen maailmaan ja tarkastamaan lumiukon päivän kunto. Lits-läts kuuluu ainakin räystäältä.

Mukavaa lucianpäivän iltaa ♥

Nekkuja

2011-12-11T22:47:00.001+02:00

Juuri kun olin eilen kirjoittanut postauksen loppuun, että nyt jos koskaan pitäisi olla kiltti, menetin itse hermoni. Heti kirjoittamisen jälkeen aloin tekemään nekkuja. Kun sain ainekset kattilaan ja kattilan liedelle, lapset huusivat äitiä apuun laminointikoneen rytättyä muovin sinne sisälle. Minähän menin ja arvaatte varmaan mitä sillä välin keittiössä tapahtui...

Osa keitoksesta päätyi hellalle ja kärähti kuuman levyn reunoihin hankalasti siivottavasksi ruskeaksi mönjäksi. Onneksi jotain sentään jäi kattilaankin.

Nekkupaperit (leivinpaperia) muotoilin käyttäen apuna pahvista kartiota ja tökkäsin ne sen avulla riisiin. Kuuman massan kanssa sottasin urakalla, mutta kyllä sitä muotteihinkin meni. Grillitikkuja ei ollut, mutta onneksi askartelupakista löysin jonkinlaiset tikut.

Tämän aineksiltaan helposti muistettavan ohjeen löysin Mallan makeista.

2 dl sokeria

2 dl vaaleaa siirappia

2 dl kermaa

Vaaleaa siirappia minulla ei ollut, joten käytin tummaa. Kermana käytin kahvikermaa. Keitokseen lisäsin vielä ripauksen vaniljasokeria.

Yllätyin että näistä tuli lopulta melko pehmeitä. Muotteja täyttäessäni loppumassa kiehahti kunnolla ja siitä tuli semmoista sementtiä, että sopisi hyvin laihduttajan karkiksi. Mitään ei nimittäin lusikkasta irronnut, ei nuolemalla eikä hampaillakaan ;)

Ilman käärettä oleva nekku kuitenkin suli jo muutamassa minuutissa kiinni lautaseen ja oli koostumukseltaan mukavan sitkeää. Luultavasti nämä katoavat jääkaapista nopeasti, joten täytynee ostaa kokeeksi myös tuota vaaleaa siirappia ja tehdä uusi satsi. Samalla voisi koettaa lisämaustamista karkkirouheella. Mallan kehumat turkinpippurinekut kun kuulostavat aikas hyviltä.

Makoisaa alkavaa viikkoa!

Kummaa väkeä

2011-12-10T18:40:00.001+02:00

Illan hämärtyessä kävin kompostilla ja tyhjensin tuhkaämpärin. Onneksi kamera sattui roikkumaan kaulassa, sillä näin pihalla vallan kummaa väkeä...

Aitan seinustalla näkyi jotain, joten koetin hiipiä hieman lähemmäksi..

Kyllä! On se! Tonttu!

Kävin puuliiterissäkin ja viereisen kuusen alla oli niinikään tonttu vartiossa.

Koska ruoka sai muhia uunissa vielä hetken, päätin tehdä talven ensimmäisen lumiukon.

Loskainen, märkä lumi oli haasteellista eikä ukko meinannut pysyä kasassa. Kädetkin täytyi tehdä oksankarahkoista. Ukko piti tietenkin kuvata heti, kun ajattelin ettei siitä huomenna ole välttämättä jäljellä kuin hattu ja huivi.

Vasta nyt kuvaa käsitellessä huomasinkin, että taustalla kurkkii jälleen jotain muutakin, joten...

Olkaahan kiltisti ♥

Peura lasikuvussa

2011-12-09T09:56:00.001+02:00

Myrksy on tulossa. Asumme ilmajohtojen päässä, joten on syytä tarkastaa taskulamput ja asetella kynttilät valmiiksi. Ja aion kyllä muutoinkin saastuttaa huoneilmaani polttamalla kynttilöitä, vaikkeivat sähköt menisikään.

Ja menihän ne.. -juuri tätä kirjoittaessa, mutta tulivat onneksi melko pian takaisin. Täytyi samantien laittaa pesukoneet jylläämään. Metsän puut huojuvat jo aika lailla, mutta tämä peura saa aterioda ihan rauhassa kupunsa sisällä.

Selasin muutama viikko sitten kirjastossa lehtiä ja olisiko ollut Kotipuutarha-lehti, missä oli laitettu lasikuvun alle hienoja asetelmia kuistin ja terassin koristeeksi.

Minäkin etsin ensin pientä "hopeista" peurakoristetta, mutta sitten törmäsin tähän maalattavaan posliinikoristeeseen. Peura ja pieni sammalmätäs mahtuvat juuri tuohon pieneen lasikupuun. Sammaleen pinnalle ripotin vielä muutaman akryylihelmen.

Mukavaa pyrypäivää!

Oksakoriste ja vanha kosiokirje

2011-12-08T17:37:00.001+02:00

Kävin tänään vintillä joulukoristeita etsimässä. Koristeet jäivät löytämättä, mutta otin mukaani tämän oksanpätkäkoristeen.Tällä kertaa sen sisälle ei tullut kukkaa, vaan tuikkulasi ja tuikku.

Raivasin saliin jo joulukuusen paikan ja samalla kertaa myös muutama pikkukaluste vaihtoi huonetta. Pieni pesukomuutti oli aikaisemmin yöpöytänäni, mutta nyt se muutti saliin. Ja kaveriksi komuutille hain vintistä vanhan komeronoven.

Ihailen teidän upeissa sisustusblogeissanne kauniita asetelmia, mutta itse en niitä kyllä osaa tehdä. Komuutin päälle on nyt vain sijoitettuna pienet joulupuut, jotka olen tehnyt liimaamalla raidan kuorta pahvikartion päälle. Puiden latvoja somistavat tuohitähdet.

Vanha kirja on kuulunut isoisoisälleni ja se on painettu Hämeenlinnassa vuonna 1906. Laitan tähän kuvan eräästä kirjan sivusta, missä on mallikirje leskelle osoitetusta kosintakirjeestä. Aika hurmaava, jos pystytte tuota vanhaa tekstiä lukemaan.

Tein tästä kuvasta viime vuonna Hannan (Metsänlaidan joulunodotus) inspiroimana muutamia joulukortti-pohjia tulostamalla kuvan harmaalle kartongille. Kartongista leikkasin sitten siivet, joita "vanhensin" Distress Inkillä, painoin kirjainleimasimilla punaisella askarteluvärillä hyvää joulua -tekstin ja lopuksi laitoin ripustunlenkin.

Yhtään kuvaa en tainnut näistä siipikorteista ottaa, eikä niitä jäänyt itsellekään. Lopettelen tällä kertaa oksanpätkistä tehdyn kynttiläpurkin- tai kukkaruukunsuojan ohjeeseen.

Koriste oksanpätkistä

Tarvikkeet: 10-15 cm oksanpätkiä, porakone ja pieni
puuporanterä, rautalankaa, puuhelmiä, pihdit ja oksasakset.

Sisälle tulevan kukkaruukun peittämiseen esimerkiksi
sammalta, sisalkuitua tai turvepellavahuopaa.

Koristeruukku kootaan kahdella oksien läpi pujotetulla
raulankavanteella. Ylimmäiseen vanteeseen pujotetaan
lisäksi helmiä, jotta ruukku levenisi ylöspäin.

1. Asettele oksat pöydälle vierekkäin. Leikkaa tai
sahaa sivuoksia tarvittassa pois Yritä pitää
alareunat suurinpiirtein samalla tasolla.

2. Poraa jokaisen oksan läpi kaksi reikää.
Ensimmäinen reikä porataan noin kahden sentin
päähän oksien alareunasta ja toinen noin 5-7 senttiä
ylemmäksi.

3. Katkaise rautalangasta noin 10 cm sisälle tulevan
kukkaruukun pienintä ympärysmittaa pidempi
pätkä.

4. Pujota oksat alempana olevista rei’istä
rautalankaan.

5. Katkaise rautalangasta noin 10 cm sisälle tulevan
kukkaruukun suurinta ympärysmittaa pidempi
pätkä.

6. Pujota rautalanka ylemmäksi tehtyjen reikien läpi
ja laita jokaisen oksan väliin lisäksi helmi. Helmien
sijasta voit käyttää myös ohuita oksasta sahattuja
paloja, joihin sahaat keskelle reiän.

7. Päättele rautalangan päät löysästi.

8. Kokeile miten ruukku pysyy pystyssä ja lyhennä
tarvittaessa ruukun alaosan oksia.

Mukavaa illanjatkoa!

Iloiset leipurit

2011-12-07T19:08:00.000+02:00

Ikkunat on pesty ja keittiössä on jouluverhot. Yläkappakin olisi, mutta en taida sitä laittaa huonetta pimentämään. Piparimuottivalot toimikoot kappana.

Työpöydän päällä on uusi, kauan himoitsemani pilkullinen vahakangas. Sen kanssa kävi kuitenkin köpelösti ja tilasin sitä jostain käsittämättömästä syystä aivan liian lyhyen palan, vaikka olin laskevinani samankokoiset reunat joka puolelle. Uusi vakstuuki on onneksi jo tulossa, joten tehdään tuosta palasta sitten jotain muuta, vaikka päälinen arkkupakastimen päälle tai kärpässienijakkaroita.

Innokkaat pikkuleipurit ovat olleet vauhdissa jo pariin otteeseen valmistaikinoiden kanssa ja jokaisella pojalla on oma piparipurkkinsa hyllyssä.

Piparimuotteja on paljon ja melkein kaikkia myös käytetään. Kuka sitä nyt viitsii montaa samanlaista tehdä ja varsinkaan syödä ;)

Piparipuuhat valmistaikinalla ovat helppoja vähän väsähtäneelle äidillekin, sillä näitäkin pipareita on vahdittu ja otettu uunista aika nuutuneessa olotilassa. Muutkin jouluvalmistelut ja varsinaiset työt ovat kärsineet tästä pitkittyneestä flunssasta.

Koskahan olisi äidin vuoro tehdä piparikranssi tai vaikka jonkinlainen torppa? Taikinankin voisi tehdä itse, että saisi sen ihanan tuoksun taloon. Ja gluteenittomiakin täytyy tehdä yksi satsi.

♥ Piparintuoksua päivääsi ♥

Marraskuun viimeinen

2011-11-30T10:00:00.000+02:00

On marraskuun viimeinen päivä. Tuulee, ja mittari näyttää 6,1 astetta plussaa. Olisi hyvä päivä ikkunanpesuun ja tiivisteiden tarkastamiseen. Sen jälkeen voisi virittää muutaman paperitähden tunnelmaa tuomaan.

Ifolorilta tilaamani joulukortit (postikortit) tulivat ja ne näyttävät ihan kelvollisilta. Piparintuoksuakin on havaittu. Muksut leipoivat viikonloppuna ensimmäiset piparit, ja ne on jo syötykin. Minäkin leivoin, mutta villaisia. Nämä sopivat myös karppaajille ;)

Joulukuusenmattopohdinta ja muut joulupuuhat ovat olleet taka-alalla joulumyyjäisten ja pienen tilausruuhkan takia. Valosarjojen määrä on kuitenkin lisääntynyt muutamalla ja lapsilla on huoneessaan myös pikkuruinen kuusi.

Piikkilankatähtikin sai valot ja siirtynee kodinhoitohuoneen ikkunaan. Kerrankin led-valot, jotka eivät hohda sinisenä: Juhlataika merkkiset 20-osaiset led-sisävalot. Hyvä ostos! Toivottavasti myös kestäisivät useamman vuoden. Mikrolamppusarjat eivät ainakaan kestä.

Olen tehnyt viime päivinä paljon sammalkoristeita ja tänään niitä pihalla kuvatessani katselin tarkkaan myös vanhoja. Selasin kuvia ja totesin taas kerran, että sammalkoristeet eivät ole kertakäyttötavaraa.

Kirjoitin käsityöblogiini näistä sammalkirjaimista 24.4.2009 ja alla on sama M-kirjain eilen kuvattuna. Näitä kirjaimia olen pitänyt ulkona ympäri vuoden. Kesällä olen siirtänyt ne vähän varjoisampaan paikkaan ja antanut sateen hoitaa kastelun.

Sammalkartio on koristanut sisääntuloa jo useamman viikon. Kun saan rappuset puhtaammiksi, tuon sille kaveriksi keramiikkalumiukon.

Tein myös muutamia sammaltyynyjä perjantain myräkässä. Verkkoa leikatessa lähitienoo meni pimeäksi ja tyynyt valmistuivat lopulta otsalampun valossa. Niitä voisi koristella neilikoilla ja/tai ruusuilla.

Sammaltyynyn idea on simppeli. Verkkoa alle ja päälle, sammalta väliin ja lopuksi kursitaan tyyny kiinni joko verkon omilla katkotuilla "piikeillä" tai ohuella rautalangalla. Sammalkerrosten väliin kannattaa laittaa täytteeksi kaikki aiempien töiden jämäpalat ja silput. Ja myös turvetta voi käyttää.

Mukavaa marraskuun viimeistä ♥

Ensilumi

2011-11-23T13:29:00.001+02:00

Ensilumi satoi 21.11.2011 yönä ja pysyi maassa päivän.

Maisema oli hetken valoisa ja oma olokin virkeämpi.

Nyt on taas tasaisen harmaata, +3 astetta ja huomenna pitäisi olla vieläkin enemmän lämpöä. Minun pitäisi kyllä iloita sulasta maasta, sillä saan tehtyä sammaltyöt tuoreesta sammaleesta. Mutta kuitenkin kaipaan lumista maisemaa. Nytkin on uskomattoman hämärää, vaikka kello on kaksi iltapäivällä.

Katselin joulukuvia digikuva-ajalta ja totesin, että ainakin vuonna 2007 nurmikko viheriöi kauniisti vielä 20.12. ja tämän kelkkailijan olen kuvannut samana vuonna Lucianpäivänä. Pysyvä lumi näyttäisi tulleen vasta tammikuun toisella viikolla.

Jotain tällaista täytynee viritellä pihaan tänäkin vuonna, jos kelkka ei muuten pääse käyttöön. Tänään voisin ainakin hakea portaille vintiltä keramiikkalumiukon ja laittaa sinne sisään valosarjan. Valosarjoista tuli taas mieleen tämä lumihiutale-valosarja. Onko sinulla samanlainen? Jos on kurkista tähän vanhaan postaukseen.

Yksi jouluun liittyvä homma on onneksi hoidettu. Joulukortit! Tilasin Ifolorilta postikortit omalla kuvalla. Lapset saavat vielä neulahuovuttaa vaikka sydämiä, tai piirtää omat jouluterveisensä joidenkin korttien mukaan. Seuraavaksi voisikin sitten käydä lahjalistan kimppuun.

Kelkkakelejä odotellen ♥

Kuusenalusmatto

2011-11-20T16:39:00.001+02:00

Viime vuonna aloitin tekemään virkkaamalla kuusenmattoa. Tummanharmaalla kaksinkertaisella villamattolangalla. Sitten kipeytyi ranne ja matto jäi kesken. Vanutin keskeneräisen maton kyllä pesukoneessa ja se oli kuusen alla.(Myös rautaisen kuusenjalan piti sopia kuvan oikeassa reunassa olevaan muovitettuun koriin, mutta eipä sopinut, joten uusi ratkaisu myös tuohon asiaan on mietinnässä).

Projekti alkaa valmismattojen kartoituksella. Löytyisikö niistä mieleistä? Ensimmäinen, ja todella hienon näköinen löytyy Wilhelmiinan Kammarista. En osaa kuvitella kuinka paksua puuvillaa matto on? Pysyisikö se ojennuksessa muussa käytössä (toinen puoli on tekstitön)? En usko, että ainakaan meillä pysyy, joten hinta on liian kova pelkästä joulun ajan matosta. Jos maton hankinta ei olisi rahasta kiinni, niin tässä se varmaan olisi, unelmamatto :)

JOULUKUUSEN MATTO White Christmas, Wilhelmiinan Kammari

Tätä H&M mattoa katselin jo aikaisemmin. Tämä olisi pirteä, mutta varmaan liiankin pirteä meidän suht maanläheisiin väreihin. Hieno silti, tykkään.

Kuusenalusmatto, H&M

Elloksesta löytyisi punainen huopamatto ja Novitaltakin löytyy ohje pesukonevanutettavaan mattoon. Oma komero pullistelee villoja ja niistä voisin maton perinteiseti märkähuovuttaa, mutta villa ja huopa materiaalina on minusta pikkuisen huono yhdistelmä kuusenneulasten kanssa. Neulaset kun menevät tiukasti kuitujen väliin ja ne on nypittävä sieltä yksitellen pois. Eli jotain muuta materiaalia se saisi olla. Juutti voisi olla hyvä, mutta en kuitenkaan halua sellaista valmismattoa, missä on painettuja joulupukkeja tai muuta vastaavaa.

Jos vain aika riittää niin aion tehdä maton itse. Juuttikangasta tai panamapuuvillaa, tekstiiliväriä, kirjainsabluuna tai -leimasimet? Reunaan voisi ommella puuvillapitsiä, nauhaa tai vaikka virkata jotain? Mitäs luulette, onnistuisiko? Saakohan juuttia (sitä ruskeaa) muuten edes pestä? Epäilen ettei.

Olen intohimoinen kierrättäjä, joten samalla mietin myös miten tässä voisi hyödyntää olemassa olevia materiaaleja? Löytyisikö jostain vanhat vaaleat verhot ja vaikka joku ohut päiväpeitto tai vastaava verhojen väliin tukikankaaksi? Tukeva lakanakin voisi toimia päälikankaana? Hmm..

Jään miettimään kuusenmattoasiaa ja lopetan kuvaan kahdesta eilen maistetusta (Alkon) glögistä. Vaalea Herrljunga oli ihan hyvää, mutta tuo punainen saksalainen ei ollut. Eikä ollut muuten Valion pehmeä Aurakaan... kyllä piparin päälle täytyy jatkossakin laittaa siivu aitoa pala-Auraa.

Mukavaa alkavaa viikkoa ♥

Kardemummakahvit

2011-11-19T13:06:00.001+02:00

Tänään aion pestä keittiön ikkunat ja vaihtaa beiget kapat punaruutuisiin verhoihin. Lasikuistikin pitäisi viimein saada siivottua kesäroippeista ja talvikuntoon. Katsotaan kuinka akan käy.

Siivouksen keskellä kuvasin (ainakin yritin) jättikokoista kranssia, nautin hiljaisesta talosta ja keitin itselleni kardemummakahvit.

Kardemumma piristää mukavasti kahvin makua. Eli jos teilläkin on siellä kahvipussin viimeiset, ehkä aromiltaan hieman väljähtäneet purut jäljellä, niin kokeikaapa tupsaista hieman kardemummaa purujen päälle. Milläs muulla voisi tavallista kahvia maustaa?

Tähtönen

2011-11-18T18:39:00.001+02:00

Tätä tähteä käytin monena jouluna, kunnes valosarja lakkasi toimimasta ja kaikki varalamputkin oli käytetty. Koska pidän tästä tähdestä, ajattelin tehdä sille jotain. En kuitenkaan lähtenyt etsimään varalamppuja, enkä uutta valosarjaa, vaan otin tähden sisältä rikkinäisen valosarjan pois.

Jos pitää valita kulta tai hopea, niin valitsen hopean, eli tähti tikun nokkaan ja maalaamaan.

Tähden kuivuessa tarkastelin johtoa vielä tarkemmin. Hmmm...

Miltäs nuo pikku pyörylät teidän silmissä näyttävät? Minusta ne näyttävät ihan silmukkamerkeiltä, mitkä sopivat pienempiin puikkoihin. 6-8mm puikkoihin puolestaan sopivat niin ikään valosarjojen silikonitähdet, -sydämet ja -lumihiutaleet.

Tähden kuivuttua laitoin sen sisään vähän jäkälää. Lopuksi työnsin tähden takapuolelta läpi patterilla toimivat led-valot ja kiinnitin ripustusnauhan.

Paristokotelon kiinnitin ei-niin-kovin-kauniisti tähden taakse parilla rautalanganpätkällä.

Kuvasin tähden salin hirsiseinää vasten. Normaalisti tähden kohdalla on käkikello ja nurkassa tuolin takana vielä nippu vadelmanversoja. Tuossa on muuten joulukuusen paikka, joten reilun kuukauden päästä tuoli, kello ja pöytä saavat kyytiä toisaalle.

Ja kun tuunauksen makuun päästiin, niin näytän läheltä vielä kynttiläastian alla olevaa huopa-alustaa. Se oli alunperin kermanvärinen ja steariinin tahrima. Mustalla spraylla siitäkin tuli vielä kelvollinen ja vähän valurautamainen.

Tuiketta viikonloppuusi!

11.11.11

2011-11-11T19:18:00.001+02:00

Joku voisi luulla, että tosi innokkaana olisin jo kaivanut kynttelikön esille, vaan enpäs ole. Tämä 5-haarainen kynttelikkö on esillä ympäri vuoden.

Keväällä se oli vanhan komuutin päällä yövalona ja syksyllä siirsin sen kaakelimuurin hyllylle.

Loput kyntteliköt tuon vintistä pikkujouluksi tai joulukuun alussa. Joulu ei edelleenkään näy kuin mistelinoksana eteisen katossa ja piikkilankatähtenä makuuhuoneessa, mutta se johtuu vain siitä, etten halua tuoda koristeita sekamelskan keskelle.

Meidän keittössä (ja vähän muuallakin) lojuu hyvässä epäjärjestyksessä esimerkiksi villapusseja, puolivalmiita kananmunakaappeja, huopatonttuja, sammalta, kiviä, narunpätkiä ja nauhoja, kanaverkkoa, piikkilankakoristeita, jäkälää.. -siis kaikkea mitä nainen saattaa tarvita :)

Risuja en enää sentään tuo sisälle taloon muutoin kuin valmiina kransseina koristelua varten. En pidä tästä sotkusta yhtään ja odotan hartaasti sitä joulua, kun käsityömateriaalit ja varasto ovat omassa tilassaan. Sellainen tila on kyllä tulossa, mutta vasta suunnitteluasteella. Voi siis hyvinkin mennä monta joulua ja juhannusta ennen kuin tuo ylellisyys on todellisuutta. Siihen asti sinnitellään näin ja siivotaan sotkut komeron kätköihin vasta vähän ennen joulua.

Yhtään joululaulua en ole vielä mistään kuullut, mutta lasten viheltelyistä päätellen koulun joulujuhlaharjoitukset ovat alkaneet.

Pari joululehteä ostin, mutta annoin ne eteenpäin, kun olin vähän pettynyt niiden antiin. Ihan vielä en jaksa perehtyä ruokapuoleenkaan. En tosin enää muista mitä lehtiä ne oli. Toinen oli joku perinteinen ja toinen oli muistaakseni Deko. Onhan niitä toki muitakin, mutta ihan jokaista en viitsi ostaa.Täytynee kaivaa vanhat vuosikertalehdet jostain esiin ja tunnelmoida niiden kanssa. Lehtiäkin parempana inspiraationa minusta toimivat kyllä teidän ihanaiset joulublogit, sisustusblogeista nyt puhumattakaan. Kiitos teille niistä.

Lopettelen "lavastettuun" kuvaan. Kuvassa näkyvät tontut lähtevät keskieuroopan joulutoreille, pääsisipä vain joskus itsekin. Mutta jos ei eurooppalaisia joulutoreja, niin onneksi edes mukillinen höyryävää glögiä. Kaudenavaus siis :)

Kippis ja hyvää viikonloppua!

Punavalkoista syksyä

2011-11-01T10:31:00.000+02:00

Erikoinen syksy. Lämmin ilma ja paljaat puut. Ruusuissa ja omenapuissa on kuitenkin lehtiä, joten haravaa ei vielä kannata piilottaa.

Kehäkukat hehkuvat pieninä aurinkoina persiljariviä vasten ja neilikkaruusu loistaa pinkkinä valopilkkuna viereen ränsistyneiden ukonhattujen vieressä. Puna-apilakin kukkii vielä, ja kurjenkello. Nokkosista voisi vielä tehdä vaikka lättyjä.

Viikonloppuna syötiin tuoreista kantarelleista tehtyä höystöä. Suppilovahreoita olisi metsässä vaikka kuinka paljon, jos vain jaksaisi niitä kerätä ja kuivata.

Joulu tuntuu ajatuksena vielä kovin kaukaiselta, vaikka kalenteri kertoo että aika lähellähän se alkaa olemaan. Kävin pikaisesti muutamissa joulublogeissa kurkkimassa ja kyllä osalla teistä on joulu jo paljon enemmän mielessä ja näkyvillä kuin minulla.

Kauden avausglögikin on juomatta, mutta mikäs tässä odotellessa? Eiköhän se joulufiiliskin sieltä jostain ala löytymään. Ehkäpä se tulee ensimmäisen räntäkuuron tai kuuraisen pakkasaamun jälkeen? Ja heti perään tulee ajatus, entä jos lunta ja pakkasta ei tulekaan? Jos tuleekin musta joulu? En jää sitä kuitenkaan nyt murehtimaan, sillä lumettomasta luonnosta löytää upeita sävyjä, kun vain pysähtyy rauhassa katsomaan.

Nautitaan loppusyksystä!

Ps. Tikkurilan joulukalenteri alkoi jo tänään!
Ps2. Kaupastanikin löytyy nyt kärpässieniä :)

Tervetuloa uusi joulu

2011-01-16T23:13:00.001+02:00

Nuutti vei joulun ja kuuselle sanoimme näkemiin perjantaina 14. tammikuuta. Ja varmaan juhannuksenakin vielä siivoan neulasia nurkista.

Kuusen paikka jäi tyhjäksi, kun tuossa ollut kaappi siirtyi kuusen tieltä makuuhuoneeseen aiheuttaen siellä pienen mööbeliseerauksen. Se mitä tähän kohtaan tulee nähtäneen tuolla normaaliblogini puolella.

Nautitaan ensin kuitenkin tästä talvesta ja lumesta, keväästä ja linnunlaulusta, kesästä ja auringosta, syksystä ja piiskaavista tuulista kunnes on taas aika herkistellä ja etsiä juuri kätköön laitetut koristeet uudelleen esiin. Siihen asti näkemiin ja sydämellinen kiitos seurastanne ♥

Vielä kerran kuusentuoksua

2011-01-11T10:12:00.001+02:00

Toskakakkua

2011-01-09T17:21:00.002+02:00

Viimeinen lomapäivä. Huomenna alkaa taas arkinen aherrus. Myös minulla. En tiedä voiko kotona oloa kunnon lomaksi kutsua, kun lähes joka päivä on kuitenkin normaalisti pyykätty, siivottu ja tehty ruokaa. Mutta siinä välissä on yritetty ottaa rennosti ja pelailtu pelejä.

Ja herkuteltu. Kuten tänään toskakakulla. Siihen upposi kivasti ne mantelilastut, joita kukaan muu kuin minä ei halunnut glögiinsä laittaa.

On suojasää ja Nuutinpäiväkin lähestyy. Kaipa tässä täytyy alkaa valmistautua kuusen pihalle nakkaamiseen. Siihen asti vielä tunnelmoidaan.

Hyvää alkavaa viikkoa Sinulle!

Valosarjoista sananen

2011-01-04T23:32:00.001+02:00

On tammikuun neljäs päivä ja joulukuusi seisoo edelleen salin nurkassa. Samoin paikoillaan on kaikki jouluvalot ja muut koristeet, joita tänä vuonna on kuitenkin ollut aika vähän. En edes miellä kaikkia joulukoristeiksi. Hyvää joulua -kyltit voisi ehkä pikkuhiljaa kuitenkin ottaa pois ;)

Sananen sähkökäyttöisistä tunnelmavaloista. Meillä on ollut kaksi tällaista suoraan pistorasiaan kytkettävää sarjaa ja molemmissa on nyt ilmennyt silikoni(?)koristeiden käryämistä. Mitään hajua en ole havainnut, mutta vika on selvästi nähtävissä.

En ole näitä polttanut kuin silloin kun olemme itsekin kotosalla, mutta nyt hävitin nämä sarjat kyllä ihan kokonaan. Tarkkailkaa tekin valosarjojanne ja hävittäkää epäilyttävät.

Lumihiutalekoristeet otin talteen, josko niistä keksisi jotain. Ideoita? Jos ei muuta niin näin niitä voi ainakin käyttää..

Eri sarjoissa on eri kokoisia koristeita ja jostain vanhasta sydänsarjasta tuli aikoinaan passelit silmukanputoamisesteet 4 mm puikoille.

Lapset ovat viettäneet myös piparitalojen murskajaisia. Ranskanpastillit katosivat katoilta jo aiemmin.

Minä olen täydentänyt joulukoristevalikoimaa tekomisteliköynnöksellä. Jos sattuu ensi vuonnakin käymään kuten nyt, että jää varvut ja sammalet lumen alle eikä saa aitoja pöytäkoristeita mistään.

Tämä tekomisteli on roikkunut joulukuun alusta asti meidän sängynpäädyssä. Tehosta en tiedä ;)

Tässä vielä pari otosta ruokailuhuoneesta, missä kattolampussa roikkuvat ihanaiset Possumamman tekemät peltisydämet.

Ei kiirettä joulun alasajoon, vaan vieläkin saa joulu meillä jatkua :)

Uunituore vuosi

2011-01-01T20:49:00.006+02:00

Hyvää uunituoretta tätä vuotta! Taas on vuosi on vaihdettu uuteen ja heti alkajaisiksi löysin kuohuviinistäni kultaa. Toivottavasti se lupaa jotain hyvää.

Uudenvuoden perinteet ovat hieman vuosien varrella muuttuneet. Enää emme valaneet tinaa, vaikka minulla olisi ollut viime vuoden valetut tinat vielä tallessa. Yhtään rakettiakaan emme hankkineet, sillä ilmakehää kuormitettiin riittävästi ilman meitäkin. Lapsia rakettien ostamattomuus vähän harmitti, mutta silti näimme ja kuulimme ihan riittävästi räiskettä.

Vanha vuosi hyvästeltiin saunomalla kynttilänvalossa, syömällä hyvin ja pelailemalla yhdessä lasten joululahjapelejä.

Palataan vielä viime vuoteen ja joulukukkiin, jotka olivat kovin hyasinttipainotteisia, kinkkumittarinhakureissulla mukaan tarttunutta punaista ruusupuskaa ja äidiltä saatua valkoista miniruusua lukuunottamatta.

Ostin joulunaluspaukkupakkasilla hyasintteja, tavallisia sekä minihyasintteja. Epäilen, että pakkanen pääsi puraisemaan niitä pakkauksesta huolimatta, sillä nuo pienet minit eivät oikein jaksaneet aueta kunnolla. Pesin ne kyllä myös puhtaiksi mullasta ja sijoittelin vanhoihin eriparin pikareihin, eli juurten vioittuminenkin saattoi olla kukinnan keskeytymisen syy, mutta enemmän epäilen kyllä pakkasta.

Isompien pestyjen hyasinttien kanssa ei kuitenkaan samaa ongelmaa ollut, vaan ne jaksoivat nostaa vartensa korkeuksiin ilman multaakin. Vaappuvat kukkavarret leikkasin lopulta poikki ja laitoin veteen.

Muutama sipuli kasvattelee pientä kakkoskukintovartta, mutta jo kukkineista katkaisin kukat pois ja laitoin "naatit" vielä jäälyhtyä koristamaan. Työnsin sipulin pohjaan ensin pätkän rautalankaa ja langan toisen pään taitoin ämpärin "liepeeseen".

Kerrotaan samalla tähän myös amarylliksen kuulumiset. Istutin pienen ostosipulini multaan marraskuun viimeisellä viikolla ja ensimmäinen elonmerkki sipulista näkyi 5.12. Tänään, vuoden ensimmäisenä päivänä kaksi ensimmäistä kukkaa ovat täysin auenneet.

Tällä kukalla ei suotta ole komeaa, ritarinkukan nimeä vaikka punaisena kukka on kyllä vielä vaikuttavamman näköinen kuin valkoisena.

Asetin kukkavarren tueksi äidiltä saadun keijukaisen. Näiden tunnelmien siivittämänä toivon kaikille täällä piipahtaneille oikein hyvää ja menestyksekästä vuoden jatkoa!

Hyvää uutta vuotta!

2010-12-31T13:17:00.002+02:00

Joulukuusi 2010

2010-12-31T13:13:00.001+02:00

Moni tuntuu heittäneen kuusensa jo pihalle, mutta meillä vielä tunnelmoidaan kuusen valossa.

Viime vuoden hopeanväriset pallot jäivät odottamaan tuunausta, kuten vähän epäilinkin. Aatonaattona kinkkumittarin ostoreissulla mukaan tarttui 50%-alesta muovisia karkkikeppejä ja hopeisia lintuja. Hopeista nauhaakin olisin ostanut, mutta niin taisivat muutkin haluta, kun vastassa oli vain tyhjät hyllyt.

Kauniit punaiset lasilinnut tulivat naapurista, kiitos.

Kuusenjalka piti mahduttaa pajukoriin, mutta eipäs mahtunutkaan siihen, eikä mihinkään muuhunkaan kotoa löytyneeseen astiaan. Tämä asia pitääkin hoitaa kuntoon jo tammikuussa, että ensi jouluna kuusi on nätimmin esillä.

Kuusen alle piti myös tulla virkattu matto ja tulikin.. mutta se jäi käsiongelmien takia keskeneräiseksi. No tehdään matto valmiiksi sitten ensi jouluksi.

Koristevalikoimaa täydensin vielä eilen kolmella pienellä puisella keinuhevosella ja nuo virkatut kärpässienetkin muistin ripustaa kuuseen vasta joulun jälkeen.

Variseehan kuusi jo vähän, varsinkin kun lapset juoksevat kuusen ohi niin, että joku paikka aina osuu siihen. Olkoon silti sijoillaan ainakin ensi viikolle asti. Kuusen kanssa ei voitu toimia niinkuin ohjeet sanovat, vaan se tuotiin aatonaattona rytäkällä saliin -26 asteisena. Tässä vielä koko kuusi.

Mukavaa vuoden viimeistä päivää!

Lajittelua ja hyötykäyttöä

2010-12-31T12:41:00.000+02:00

Joulun roskien lajittelussa menikin sitten hyvä tovi. Lahjapaperit, narut ja ohuet muovipakkaukset lähtivät energiajätekeräykseen. Pahvipakkaukset ja paperit taas normaaliin paperikeräykseen. Porissa pahvit ja paperit kipataan samaan astiaan, mutta muualla taitaa molemmille olla omat keräysastiansa.

Kauneimmat, ehjät paperit otin talteen. Muista pahveista ja tuotelappusista leikkasin sopivat kohdat pipariympyröiksi uusilla X-cut leikkureillani. Tein näillä myös joululahjojen etiketit ja laitoin nämä varmuuden vuoksi omaan pakettiin, että muksut eivät osaisi yhdistää minua lahjapakettien etiketteihin ;)

Joulutunnelmia

2010-12-27T13:18:00.002+02:00

Ennen joulua ehdittiin tehdä vielä muutama piparitalo valmistaikinasta. Minä puolestani kokeilin gluteenittomien piparkakkujen tekoa. Näistä tuli todella hyviä ja rapsakoita vaikka väri onkin vaalean ja ruskean piparin välimaastosta.

Univelkaa kertyi aika tavalla näissä yöllisissä puuhissa. Lasten paketeihin käärin vain normipaperia enkä laittanut narujakaan, koska paperit kuitenkin tulevat revityksi silmänräpäyksessä.

Suurin osa jouluruuista valmistui jo aatonaattoillaksi, kuten siivouskin. Kinkun kanssa meinasi käydä köpelösti, kun ensin oli molemmat kinkkumittarit rikki ja mittariostoksilla ollessani mies soitti, että olenko säätänyt uunin lämpötilan melkein kahteensataan.. en ollut. Mysteeriksi jäi se säätö, mutta onneksi kinkusta saatiin vielä syötävä.

Viimeiseksi illalla siirrettiin vähän huonekaluja, että saatiin kuuselle paikka. Saunaan mentiin myöhään illalla ja sen päälle uni todella maittoi.

Aatolle jäi vielä salin imurointi ja lattian pyyhintä. Joulurauhan julistuksen katselin siis omalle tyylilleni uskollisena moppiin nojaten, kuten niin monena vuonna tähänkin asti. Sitten äkkiä moppi piiloon ja pöydänkattaukseen. Molempien vanhemmat ja miehen kummitäti saapuivat kolmen maissa ja aloitimme jouluaatonvieton ruokailulla.

Tässä pöydässä on tarjolla kinkkua ja valmista savukalkkunaa, sillejä ja silakkaa, savukirjolohta ja graavattua siikaa ja kirjolohta, rosollia, valmista ja anopin tekemää sienisalaattia, italiansalaattia ja sinappia. Lämpimät ruuat pidettiin hellalla ja leipä/juusto/juomapuoli pöydän toisella sivulla pakastimen päällä. Maittavaa oli. Suurkiitos miehelleni tästä kaikesta.

Ruuan jälkeen siirryttiin saliin ja lastenhuoneeseen. Anoppi houkutteli lapset pelamaan monopolia, että saimme siirrettyä lahjapussit kellarista kohti pääovea. Vähän ennen viittä ovella kolisi lupaavasti ja tuttu punanuttuhan se siellä.

Loppuilta kuluikin lahjoja avatessa ja iltakahvin merkeissä. Kokeilin tehdä luumuvalkosuklaajuustotorttua ja ihan hyvää tuli. Lasten suosikki kahvipöydässä oli gluteenittomat mokkapalat.

Joulupäivänä katselimme miehen kanssa lahjoja ja mies muisti, että osan lahjapusseista oli täytynyt jäädä auton takaluukkuun. Teimme tikusta asiaa ja mies lähti muka huoltamolle maitoa hakemaan. Paluumatkalla jätti paketit pihatien sivuun hieman hujan hajan ja siitä sitten huutelemaan pihalla melskaaville muksuille, että pukin reestä on tainnut pudota tielle jotain. Pulkat löytyivät harvinaisen äkkiä ja pojat kirmasivat pihatietä löytöä kohti. Hyvä kun malttoivat haalarinsa riisua ennen pakettien availua. Eli pakettien iloa riitti molemmille päiville.

Koko joulu kului rauhassa kotosalla, vaikka tapanina oli tarkoitus lähteä mummolaan syömään. Kelin ollessa eilen todella paha, päätimme olla lähteämättä tien päälle. Loppuillan torkuin, katsoin yhden elokuvan ja luin kirjaa. Monen valvotun yön univelka ja jokin flunssapöpö yhdessä väsyttivät totaalisesti. Kahdella lapsellakin oli joulupäivän iltana vähän kuumetta. Mikä lie, yhden illan kuumetauti, mutta pääasia ettei aattona iskenyt.

Takana on siis mukava, joskin vähän lyhykäinen joulu, mies kun on välipäivät normaalisti töissä. Nyt pitäisi lajitella lahjapaperiroskat ja imuroida huusholli. Siivosin aattona myös kameran laturin jonnekin, ja sekin olisi hyvä löytää jos mielii loppuvuonna jotain kuvailla.

Mukavaa loppuvuotta!

Jouluahdistusta?

2010-12-21T15:21:00.000+02:00

Mihin aika katoaa?

2010-12-21T10:24:00.002+02:00

Nyt ollaan siinä pisteessä, että tuntuu ettei aika riitä mihinkään ja pitäisi tehdä vielä vaikka mitä. Toisaalta tuntuu, että ei oikein jaksaisikaan. Tekemättömät työt ja jaksamattomuus ovat huono yhdistelmä, vähemmästäkin sitä tahtoo pinna kiristyä vaikkei tahtoisikaan.

Siivouksesta en isoja paineita ota, ihan normaalisiivous pölynpyyhintöineen ja lattianpesuineen saa riittää. Ikkunat olisin halunnut pestä, mutta näillä pakkasilla vanhoihin tuplaikkunoihin kajoaminen ei ole järkevää, eikä se edes onnistuisi kipeällä ranteella. Eli vapautus itselle siitä puuhasta.

Pieni nipottaja minussa tökkii jossain pään sisällä ja kertoo, että keittiökaapin päälisetkin ovat ihan kamalassa rasvapölyssä. Minä puolestani näytän nipottajalle pitkää nenää ja käyn kohta nyppäämässä kaapin päälle viime siivouskerralla huolella asettelemani A-neloset pois. Sitten vain ovien, hellan ja tasojen pesu. Helppoa, kun vain saisi aloitetuksi.

Monesti olen vaihtanut osan talon verhoistakin, mutta sisustuksen vaalennuttua voi käyttää samoja vaaleita ympäri vuoden. Kätevää. Ainoastaan keittiöön olen vaihtanut tutut punavalkoruudulliset sivuverhot. Verhoilla on paljon enemmän merkitystä silloin kun ulkona on synkkää ja mustaa. Nyt maisema on niin kaunis, ettei sitä tarvitse verhoilla peittää.

Mies pesi saunan ja pesuhuoneen viikonloppuna, joten se asia on kunnossa. Saunatyynyt vielä pesukoneeseen pyörimään ja vihta valmiiksi lauteille odottamaan. Aatonaattona napsaisen pesuhuoneeseen vielä muutaman kuusenhavun koristeeksi ja tuoksuksi.

Isoin souvi tulee olemaan keittiössä, missä pöydällä nököttää mm. pylväsporakone, työkaluja, huovutusvillaa, puristimia, puolivalmiita munakaappeja sun muuta tarpeellista.. Lisään tähän nyt kuitenkin vielä, että emme me sentään joudu tuolla samalla pöydällä arkisin aterioimaan, vaan syömme viereisessä huoneessa. Jouluksi haluan kuitenkin kaikki työstä muistuttavat asiat piiloon ja tuon pöydän ruokien tarjoulupaikaksi.

Lastenhuone onkin sitten ihan oma lukunsa ja siitä on turha stressata (vaikka silti stressaan). On nimittäin melko lailla sama siivoanko siellä vai en. Samalta se huone kuitenkin näyttää muutaman tunnin päästä. Ja varsinkin sen jälkeen kun niillä uusilla lahjoilla on leikitty.

Lahjaostoksilla täytyy vielä käydä. Miehen kanssa sovittiin, että emme osta toisillemme mitään isompaa. Tätä kirjoittaessani muistin heti, että minähän olen jo hankkinut jotain ;) Lahjalistaa pidän tuttuun tyyliin tietokoneella (taulukkolaskennassa). Siellä sitä on helppo muokata ja tulostaa tarpeen vaatiessa. Lapsetkaan eivät osaa olla siitä kiinnostuneita, vaikka se tuossa taustalla auki olisikin.

Kuusi meillä jo on, siitä kiitos kälyn perheelle. Koristeetkin suurinpiirtein mietittynä, joko uudella tapaa pastellisina tai sitten vanhalla tapaa perinteisinä. Näkee nyt mikä sitten on aatonaattoillan lopullinen fiilis ja kummat laitetaan.

Lähes kaikki jouluruuat meillä tekee mies, joten jos minä saan lahjat hankittua ja paketoitua sekä siivottua kodin kuntoon, niin ehkä jo tänä jouluna pääsen toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni. Monta vuotta olen odottanut sitä aikaa, että voisin katsoa Lumiukon ja joulurauhan julistuksen ihan rauhassa. Istuisin sohvalla juhlavaatteissa ja siemailisin rauhassa glögiä tai lasillista kuohuvaa.

Todellisuus on kuitenkin tähän asti ollut ihan toinen.. joulurauhan julistuksen olen toki nähnyt, mutta hikipäässä verkkareissa seisten. Sen jälkeen olen yleensä vielä imuroinut kuusenneulasia ja järjestellyt paikkoja, pukenut lapsia, etsinyt pöytäliinoja ja kynttilänjalkoja, vienyt tyhjiä koristelaatikoita vintille jne.. ja suvun kolistellessa kuistilla olen pukenut vaatekaapista päälleni jotain säädyllisempää vaatetta.

Joulupukkikin meille kaiketi vielä tulee. Tai ainakin hän on kovasti toivottu vieras. Eskarilainen ainakin uskoo vielä joulupukkiin ihan täysillä. Ongelmana on vain, että tunnistavatko lapset meidän pukin, kun hän on tullut lapsille tutuksi muutenkin tämän vuoden aikana.

Nähtäväksi jää käykö meillä vain tonttu kolistelemassa ja nakkaamassa säkin portaille, kuten kävi pikkujoulunakin. Tuolloin havahdutiin outoon kolinaan ja vain lyhty nähtiin pimeässä metsässä. Liekö ollut tonttu metsäkauriin kyydissä kun niin nopeasti pystyi kulkemaan.

Tällaisia mietteitä tänään ja näin meillä, miten teillä? Mukavaa Tuomaanpäivän jatkoa.

Ps. Vielä kerran kaunis kiitos Titille kuvissa näkyvistä ompelutöistä; sukasta, tuoksupussista ja sydämestä.

Ps2. Ja ihan loppuun vielä linkki tähän iki-ihanaan, vuonna 1982 ilmestyneeseen animaatioelokuvaan, jonka tunnusmusiikin kaikki varmasti tuntevat.

Hyvänmielen sydämiä

2010-12-19T23:07:00.001+02:00

Possumammalla on Siipien Suojassa -blogissaan meneillään ihanainen hyvänmielen joulutempaus. Hän on tehnyt yhdessä miehensä kanssa suloisia peltisydämiä ja osa sydänten tuotosta menee Joulupatakeräykseen. Kuvan olen luvalla linkittänyt tähän hänen blogistaan.

Ja nyt jään vain odottelemaan postilaatikon kolahdusta. Jos sinäkin haluat itsellesi sydämiä katso yhteystiedot hänen blogistaan.

Ps. Possumammalla on blogissaan on paitsi todella hauskoja juttuja, niin mm. hienoja kierrätyssisustusideoita. Miltä kuulostaa esimerkiksi mehumaijalamppu? Kannattaa käydä tutustumassa.

Joulusauna

2010-12-17T09:27:00.002+02:00

Joulusiivous meillä on vielä tekemättä ja saunakin kuuraamatta. Siitä huolimatta kirjoitan hieman joulusaunasta.

Lapsuudesta muistan kuinka erityinen tunnelma joulusaunassa oli. Putipuhdas, raikas ja härärästi valaistu sauna. Vienoon vihdantuoksuun sekoittui ripaus kuusimetsää koristeeksi tuodusta havunoksasta. Rauhallista ja hiljaista, löylyttelyn välissä ehkä lasillinen raikasta limonaadia tai mehua, takaisin lauteille, varovaista vihtomista, kunnon pesu ja sitten jäähdyttelemään pukuhuoneen hämärään. Ja päälle puhtaat vaatteet.

Nykyisin tuo muistiinpiirtynyt tunnelma jää hieman vajavaiseksi ja kolmen rasavillin vanhempana, joulusauna on suosiolla siirtynyt aatosta aatonaattoillalle. Aattona tuntuu olevan niin paljon puuhaa, että saunomisnautinto vain kärsisi kiireestä. Eli saunaan mennään myöhään aatonaattona kun suurin osa siivouksista on saatu tehtyä ja kuusi tuotu ulkoa sisään.

Edelleen joulusaunassa ollaan kynttilänvalossa ja siellä myös yritetään (!) käyttäytyä normaalia rauhallisemmin. Jokainen useamman lapsen äiti ja isä varmaan tietää ettei se ihan helppoa ole kun ilmassa väreilee selvästi aistittava joulujännitys. Niinpä meillä onkin sitten suosiolla pistetty lauluksi pulinan alettua. Saunassa raikuu koulussa opeteltuja ja muita suosikkijoululauluja. Välissä tietenkin kuulostellaan kuuluuko jostain tontun askelia. Ja juodaan limonaadia. Ja pukeudutaan puhtaisiin yöpukuihin ja mennään riisipuurolle.

Meillä on kooltaan pieni ja hankalasti siivottava sähkösauna, missä emme yleensä vihdo, vaan käytämme kiukaalla tuoksuöljyjä. Vihtomista harrastetaan lähinnä kesäisin mummolan pihasaunassa. Nyt ostin kuitenkin oman kylän joulumyyjäisistä aidon vihdan ja se pääsee käyttöön. Vihtomisen jälkeen saunan saakin sitten varmaan siivota uudestaan, mutta se on sitten sen ajan murhe se.

Koska ja miten teillä saunotaan jouluna? Vai saunotaanko ollenkaan? Onko sinun joulusaunassa erityinen tunnelma?

Lempeitä löylyjä!

Tötteröitä

2010-12-16T14:46:00.002+02:00

Olen ihaillut monissa blogeissa kaikenlaisia tötteröitä. Vaiko tuuteiksi vai peräti struuteiksi näitä pitäisi kutsua? Pitkällisen kypsyttelyn jälkeen sain aikaiseksi tehdä niitä itsekin. En tehnyt tötteröitä kankaasta, vaan oikaisin ja käytin materiaalina paksuhkoa tapettia. Tätä ruusunupputapettia olen joskus löytänyt poistokorista yhden rullan kympillä (markka-aikana).

Isoa kulhoa apuna käyttäen piirsin tapettiin ympyrän. Leikkasin ympyrän irti ja taittelin, ensin puoliksi ja vielä toisen kerran puoliksi => neljä osaa. Ympyrästä saisi kenties viisikin tötteröä, mutta työtä nopeuttaakseni jaoin ympyrän vain neljään osaan.

Tötterö rullalle ja liimaus kuumaliimalla. Yläreunan niittaus ensin helpottaa liimaamista. Koristeeksi reunaan voi laittaa esim. nauhaa, pitsiä, kanttinauhaa jne. Kätevintä lienee liimata nauha ensin tötterön sisäreunaan.

Koristele valmiita tötteröitä tarroilla, papereilla, pitseillä jne. Tee sivuille reiät (reikäpihdeillä, piikillä tai meistillä) ja pujota tötteröön ripustuslenkki narusta tai nauhasta.

Kuusen ripustettavat tötteröt kannattaa täyttää kevyillä jutuilla. Ensimmäiseen tötteröön hyppäsi pupu ja toiseen kokeilin tulilatvan oksaa.

Karkki lienee lapsiperheessä huono vaihtoehto täytteeksi. Tai ehkei sittenkään.. voitin nimittäin juuri jouluarpajaisissa liköörikonvehteja ja annoin lasten maistaa niitä (roskaämpärin päällä). Tuloksena se, että eivät taatusti ota lisää. Enkä ota kyllä minäkään, eikä mieskään. Kuka ihme niistä tykkää? Tiedätkö ketään?

Minä aion ripustaa tötteröni joulukuuseen ja siksi kokeilin kuistin pikkukuusessa miten ne sopivat väreiltään yhteen oman puodin lintupönttökoristeiden kanssa. En ole koskaan ollut pastellivärien perään, mutta tänä vuonna kuusesta taitaa tulla ihan eri värinen kuin aikaisempina jouluina. Nyt täytyisi vain löytää riittävän tuuhea kuusi, missä olisi oksia mille koristeita ripustaa.

Mukavaa torstaipäivän jatkoa!

Korttipaniikki

2010-12-15T09:37:00.002+02:00

Yleensä askartelen itse joulukortit, yksin tai lasten kanssa.
Yleensä "herään" tähän asiaan aivan liian myöhään.
Yleensä teen sitten kortteja yömyöhälle ja postitus jää siihen viimeiseen päivään. Tai sitten ykköspostin varaan.
Yleensä kortit ovat kuitenkin saatu ennen joulua vastaanottajille.

Tänään on se viimeinen postituspäivä ja korttiasia on edelleen hoitamatta.
Suht helppo ja toimiva idea minulla kyllä on, mutta ei kättä sen toteuttamiseen. Liika innokkuus tahtoo aina välillä kostautua ja nyt on ranne tiukassa tukisiteessä yhtäkkisen rautalankavääntöinnostuksen "palkkana".

Käsikipuisena täytyy siis turvautua muihin konsteihin. Oman puodin kortteja en voi käyttää, koska käytin niitä jo viime jouluna. Ranne kipeänä ei valmiiden korttien kirjoituskaan onnistu. Hiiren ja varsinkin kuvankäsittelyohjemien käyttö "väärällä" kädellä vaatii hieman totuttelua, mutta kyllä sen onneksi parissa tunnissa sisäistää. Kirjoittamista ei kuitenkaan yhtä nopeasti opita.

Mielessä kävi ensin valokuvien teettäminen, mutta äkkiselailulla kuvia ei saa painettua suoraan postikortiksi näissä nopeissa palveluissa. Eli kuva täytyisi joka tapauksessa sujauttaa kuoreen ja jonkun kirjoittaa kuoriin saajan nimet. Ja kuvien taakse vielä jotain terveisiäkin.

Paras vaihtoehto siis nyt on Itellan e-kortti. Eli minä suunnittelen vasurillani pelkän korttikuvan, siirrän sen Itellan sivuille, naputan ruudulle jouluterveiseni ja osoitteet. Itellassa sitten tulostavat kortit kartongille ja jakavat haluttuna päivänä. Jopa vastaanottajien osoitteet saa siirrettyä yhdellä kertaa kun tekee niistä sopivan mallisen tiedoston. Minulla ne ovat jo valmiiksi taulukossa E-kortissa ei tosin ole mitään edullisempaa jouluhintaa, mutta hinta on sitten sama kaikkiin maihin.

Jos käsi antaa myöden niin teen varovasti muutaman kortin tai oikeammin joulukoristeen alkuperäisen suunnitelman mukaan ja tulostan näille kaveriksi vielä kotitulostimella valmiin korttikuvan. Näillä eväillä mennään siis tänä vuonna. Ajatus se kai joulukortissa on se tärkein asia, onhan?

Kuvissa joulukortteja menneiltä vuosilta. Ensimmäisen kuvan tonttu-kortti on suosikkini. Siinä 5v esikoinen maalasi ruskealla kiven ja punaisella kolmion tonttulakiksi. Sitten minä piirsin kynällä tontulle pään ja esikoinen lisäsi silmät ja suun. Lopuksi vielä rei'itimme paperin tähtilävistimellä.

Koristeita roskista

2010-12-13T13:22:00.001+02:00

Sain pienen suklaarasian (Marabou Hjärtan) ja siinä oli kaunis pehmustepaperi.

Nämä roskat ovat varmasti kaikille tuttuja.

Pastellipukit

2010-12-09T12:20:00.000+02:00

Perinteinen olkipukki kavereineen joutui värikylpyyn ja parranajoon. Kahdesta ensimmäisestä pukista tuli ei-niin perinteisiä pastellipukkeja. Näitä kärsii pitää esillä joulun jälkeenkin.

Kuusi tuo joulun

2010-12-08T17:55:00.006+02:00

Viime vuonna siinä oli vain hopeisia palloja, sähkökuusenkynttilät ja tavallinen hopeanvärinen latvatähti. Muistan, että kuusta koristellessa se näytti ihan hyvältä, mutta näin jälkikäteen viime vuoden kuusi näyttää liian karulta.

Joulukuusi 2009

Sitä edellisenä vuonna, saliremontin välivaiheessa, kuusessa oli punaisia palloja, olkikoristeita ja (osto)huopakoristeita. Edelleen karu, mutta aika perinteinen koristelu.

Joulukuusi 2008

Sitä edellisenä muuten samat koristeet, mutta lisänä oli hopeanvalkoista nauhaa ja suomenlippuja.

Kuusi 2007

Vuonna 2006 digipokkari pärähti rikki juuri jouluksi. Kuusi oli varmasti aikalailla samannäköinen, kun se näkyy olleen sitä myös vuonna 2005. Paikka vain on vaihtunut.

Kuusi 2005

Jonkinlaisella digikameralla on kuusi kuvattu myös vuonna 2004. Silloin kuusessa oli punaisia palloja ja valkoisia rusetteja.

Kuusi 2004

Nyt tuntuu, että aikansa kutakin. Vaikka en ole mikään ylettömän kimalluksen ja krumeluurien ystävä, niin tahtoisin pikkuisen enemmän jotain kuin viime vuosina. Olkikoristeista pidän kyllä edelleen, mutta jotain VALKOISTA pitää kyllä kuuseenkin saada (kun sillä muutenkin tätä taloa nyt kyllästetään).

Luulempa, että viimeksi käytössä olleet hopeanväriset muovipallot joutuvat muokkauksen kohteiksi. Ja sitten voisi tehdä pieniä tötteröitä, jos semmoisia vain osaan tehdä. Ja ehkä jotain hillityn väristä paperista lippunauha? Ja kenties ne rakkaimmat vanhat koristeet kuitenkin sinne sekaan?

Yleensä meillä on siivottu aatonaattona kuin heikkopäiset, ja ihan viimeiseksi illalla on tuotu kuusi saliin. Pihalla säilytetty kuusihan on yleensä jäinen tai ainakin märkä, joten koristelu kannattaa siirtää suosiolla aattoaamulle. Tähän asti lapset ovat hoitaneet sen isän avustuksella. Myöhemmin olen sitten vaivihkaa siirrellyt palloja, jos ovat olleet kovin keskittyneet yhteen kohtaan.

Kun tässä kovasti suunnittelee koristeita, niin voi aattoaamuna huomatakin, että koristeet jäi tuunaamatta. Mutta mitäs siitä? Sitten vain kaivetaan ilolla vanhat koristeet esiin ja koristellaan kuusi niillä. Mutta suunnitelmia sentään on. Onhan sekin jo jotain. Jos ei tänä vuonna, niin ehkä ensi vuonna sitten?

Haluaisin kyllä tuoda kuusen sisälle paljon aikaisemmin, mutta salissa on talon ainoa tulipesä, ja sitä lämmitetään päivittäin. Joskus kuusi on kestänyt varisematta Nuutinpäivään, joskus ollaan jo loppiaisena oksittu kuusi paikallaan.

Vaihteletko sinä kuusenkoristeita vuosittain vai onko kuusesi samanoloinen joka vuosi? Vai onko sinulla kuusta ylipäänsä? Entä mistä kuusi tulee?

Meillä on onni omistaa pieni pala metsää ja paljon kuusiakin siellä on, mutta voi.. ne ovat semmoisia vieri vieressä kasvaneita, honteloita ja roikko-oksaisia. Neulasekin noin puolen sentin välein. Ehkä sieltä joku kelvollinen yksilö silti taas löytyy. Täytyisi ensi keväänä yrittää siirtää sieltä pieniä taimia pellonlaitaan kasvamaan ja tuuheutumaan. Oikea leikkaustekniikkakin pitäisi kyllä opetella.

Viime vuonna ihailin ostokuusien tuuheutta ja väriä. Oksatkin taipuivat kauniisti ylöspäin. Tanskalaisia taisivat olla. En vain osaa antaa periksi ostokuuselle, tai ehkäpä suomalaiselle sentään.

Miten olisi vaikka tällainen pieni pippurinen kuusi? Tikku pystyyn vaikka perunaan ja chilit narulla tai rautalangalla tikkuun kiinni. Voisi toimia chilinystävän joulukukkanakin.

Chilikuusi

Valomekko

2010-12-07T10:02:00.000+02:00

Heti aluksi kerron, että tässä ei ole kyseessä oma ideani. Näin muutaman vuoden takaisissa joulumyyjäisissä somisteena tällaisen, mutta pidemmän, taiteilija Anja Karkku-Hohdin tekemänä. Hän puolestaan kertoi löytäneensä tämän ihanan idean ranskalaisesta Maria-Claire Idees -lehdestä.

Kuvan mekko taitaa olla jo kierrätetty muuhun käyttöön, kun en ole siihen vielä törmännyt. Jossain pitäisi kyllä olla jäljellä vielä yksi kertakäyttötyynyliiina. Ohut lakanakangaskin, sideharso tai hallaharso (pihalla) toiminee yhtä hyvin. Tuohon kun lisää vielä pitsejä tai vaikka pieniä taskuja namuille, niin varmasti tulee nättiä. Tässä yksinkertaiset teko-ohjeet:

Valoiksi kannattaa valita kuumenemattomat led-valot tai ainakin muuntajallinen valosarja. Pihakäyttöön tietysti ulos sopiva sarja.

Valoisaa tiistaita!

Maassa maan tavalla

2010-12-06T13:26:00.001+02:00

En puhu ranskaa, enkä ole siellä edes käynyt. Latinaakin osaan vain muutamin lentävin lausein. Englantia osaan toki hieman enemmän, mutta minusta tuntuu jotenkin pahaenteiseltä kirjoittaa seinään kissankokoisin kirjaimin HOME, kun niitä ihan oikeita hometalojakin on meillä Suomessa ihan riittämiin.

Ruotsinkielen sisustuksessa sulatan paremmin, onhan se Suomen toinen virallinen kieli. Siitä huolimatta suosin suomenkieltä. Erityisesti näin itsenäisyysäivänä oman äidinkielen tulisi olla jokaisen suomalaisen kunnia-asia.

Näiden sammalkirjainten kanssa meinasi käydä kyllä "ruotsalaisesti", kun tein nämä viimeisistä varastossani olleista sammaleen rippeistä, mutta täpärästi sain koko sanan aikaiseksi.

Kyltti on ostotavaraa. Nämä suomenkieliset ovat kyllä kaupoissa selvässä vähemmistössä.

Tämä pikkutaulu on tehty tummasta puisesta valmiskehyksestä, jonka olin aikaisemmin jo sutinut huonosti valkoiseksi. Teksti on tulostettu mustesuihkulla. Mustesuihkari odottelee uusia värikasetteja, mutta punaista väriä riitti vielä hyvin. Ruutunauha on nidottu taakse ja pikkutaulu nostettu naulaan roikkumaan.

Jouluajan voi tarkistaa tästä eteisen kellosta. Teksti on taivutettu 2 mm rautalangasta.

Hyvää itsenäisyyspäivää

Koriste risuista

2010-12-05T12:12:00.000+02:00

Nyt kun itsenäisyyspäivän takia hieman pidempi viikonloppu, on kenties pikkuisen aikaa myös askartelulle.

Tarvikkeet: iso nippu risua, oksasakset, sivuleikkurit, ohutta rautalankaa, narunpätkiä väliaikaissidoksiksi, pakkasen kestävä kukkaruukku ja sen sisälle sopiva tyhjä säilyketölkki (tässä halkaisijaltaan 10cm). Jos sijoitat koristeen taivasalle, tee purkin pohjaan naulalla ja vasaralla muutama reikä sadeveden poistumisreitiksi ennen työn aloittamista.

Asettele risuja käteesi samansuuntaisesti niin paljon kuin mahtuu. Yritä saada katkaistut päät samaan kohtaan.
Työnnä risunippu säilyketölkkiin risujen tyvipäät edellä.
Lisää säilyketölkkiin yksitellen niin paljon risuja kun siihen mahtuu.
Tue säilyketölkkiä kenkääsi vasten ja kiedo risujen ympärille (noin sentti säilykepurkin yläreunasta) muutama kerros rautalankaa ja kiristä tiukaksi kiertämällä rautalankoja toistensa ympäri muutaman kerran. Älä katkaise rautalankaa!
Nosta säilykepurkki pystyyn ja jaa risut neljään yhtä paksuun nippuun. Käytä apuna narunpätkiä. Kapeampaa säilyketölkkiä käyttäessäsi risut kannattaa jakaa vain kahteen nippuun.
Aloita risujen sitominen rautalangalla alussa tehtyä sidosta lähimmästä haarasta. Poista väliaikaissidos ja taivuta risunippua toisella kädellä ja kiedo samalla toisella kädellä risujen ympäri tiukasti rautalankaa. Taivuta risunippua ensin ulospäin ja sitten sisäänpäin, että saat syntymään sydämen kaaren. Jätä risujen päät vielä sitomatta ja palaa rautalangan kanssa takaisin koristeen alareunaan.
Toista sama muiden risunippujen kanssa. Viimeisen haaran yläosaan päästyäsi sido samalla yhteen kaikki risukiemurat ja palaa rautalangan kanssa takaisin koristeen alaosaan. Päätä rautalanka aloituskohtaan ja työnnä rautalankojen päät risujen sekaan.
Katkaise risujen päät oksasaksilla haluamastasi kohdasta sidontalankojen alapuolelta.
Siisti risutyö oksasaksilla leikkaamalla koristeesta hapsottavat risut.
Nosta säilyketölkki kukkaruukkuun. Tue tölkkiä tarvittaessa esimerkiksi styroksipaloilla, sanomalehtimytyillä tai hiekalla.
Koristele risutyö haluamallasi tavalla. Voit käyttää esimerkiksi koristenauhoja, havuja, varpuja, kukkia, tekohedelmiä ja -marjoja, helmiä, kristalleja jne. Keväällä voit istuttaa koristeen isompaan kukkaruukkuun ja kylvää ympärille vaikka krassia tai muuta köynnöskasvia.

Voit tehdä koristeen myös ilman säilyketölkkiä sitomalla nipun risua ensin alaosastaan ja siistimällä tyvet myöhemmin. Säilyketölkki on tässä lähinnä helpottamassa työn pystyssä pysymistä. Ja jos sijoitat valmiin koristeen ruukkuun multaan se "eristää" risut mullasta, jolloin koristeen ikä pitenee.

Antoisia risuiluhetkiä.

Lumihiutaleita

2010-12-04T22:17:00.001+02:00

Tänään lauantaina on satanut ihanasti keveää pakkaslunta. Aikaisemmin tällä viikolla innostuimme lasten kanssa tekemään niitä myös paperista.

En muista koska viimeksi olen itse näitä tehnyt, mutta innostuin taas kun opin taittelemaan paperin eri tavalla kuin ennen. Silloin kun minä olin lapsi, tehtiin aina vain niitä neli/kahdeksankulmaisia.

Nämä ensimmäiset tehtiin ihan kopiopaperista. Paperi saisi olla pikkuisen ohuempaa, niin taitoksista tulisi tasakokoisempia ja kuvioista samanlaisia. Toisaalta nämä paksumpina kestävät hyvin kevyen silityksen ennen ikkunaan teippaamista.

Kiinnitin hiutaleet lasikuistin parioviin ja lastenhuoneen ikkunaan. Helppoa ja edullista talvitunnelmaa. Ja sitten kevätauringon valaistessa nämä irtoavat laseista huomattavasti helpommin kuin spraylumi tai kalvovärikoristeet.

Kävi mielessä, että olisiko tässä ideaa yksinkertaiseen joulukorttiinkin? Kohta on nimittäin pakko ryhtyä askartelupuuhiin, tai hankkia kortit valmiina, koska en voi enää toista kertaa lähettää oman puodin kortteja.

Kokeile sinäkin, yksin tai lasten kanssa, ellet ole aikaisemmin kuusisakaraisia hiutaleita tehnyt. Tässä muutama linkki netistä löytyneisiin ohjeisiin:

Joulukonsertissa

2010-12-03T09:19:00.006+02:00

Olin eilen illalla Porissa Tarja Turusen joulukonsertissa ja tykkäsin kovin. Menkää ihmeessä kuuntelemaan jos kiertue osuu lähistölle.

Jos kuuntelet tämän You Tube pätkän, sammuta ensin blogimusiikki ruudun oikeasta yläreunasta.

En omista montaa joululevyä, mutta ehdoton suosikkini on Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSOn vuonna 2005 julkaisema JouluVerso. Se on pikkuisen erilainen ja ihanan raikas. Levyä ei valitettevasti ole enää saatava, mutta muutaman pätkän voi käydä kuuntelemassa VERSOn nettisivuilta kohdasta Julkaisut - Jouluverso. Mikä joululevy on sinun suosikkisi?

Lisää valoa

2010-12-01T17:33:00.004+02:00

Lisäsin taloon valoa.

Eteiseen peilin ympärille lumihiutalevalot ja ikkunaan paperitähden.

Saliin valoköynnökset verhotankoihin.

Ruokailuhuoneeseen paperitähden ikkunaan..

..sekä sivupöydälle.

Keittiön ikkunoilla ja makuuhuoneessa meillä on perinteiset sähkökyntteliköt, mutta niitä en viitsinyt kuvailla koska keittiö on myös työtilani. Nytkin siellä on melkoinen sotku sammalpuuhien & paketoinnin jäljiltä. Ja tästä samasta syystä myös lastenhuoneen valot jäävät nyt kuvaamatta, vaikka minä en siellä ole edes käynyt :)

Valoisaa joulukuun ensimmäistä päivää!

Amarylliksen kasvatusta

2010-11-30T10:08:00.004+02:00

Valkoinen amaryllis on kasvamassa, mutta mattimyöhäisenä laitoin sen vasta viikko sitten multaan. Kukkikoon sitten tammikuussa. Tai helmikuussa, tai sitten kun suvaitsee, mutta toivottavasti tuosta jotain vihreää sentään nousee.

Muistan jostain lukeneeni, että sipulia kannattaa liottaa ennen istutusta lämpimässä (40 astetta?) vedessä, niin saattaa välttää jonkin sienitaudin tms. No, minähän liottelin sipulia, ja sitten unohdin sen sinne veteen päiväksi. Onneksi vettä ei ollut kovin paljon ja sipulin juuret ainakin käsittelystä näyttivät turvonneen.

Purkki oli niin tyhjän näköinen, että laitoin mullan päälle kynttiläpurkissa olleet irtonaiset kahvipavut ja väriksi taas vähän kärpässieniä. Sienet otan ehkä pois, mutta pavut saavat olla.

Jos sipulista ei nouse mitään, niin siltä varalta minulla on nämä tekoamaryllikset. Edit 5.12.2010 ilokseni huomasin, että sipulini on elossa ja siitä näkyy nyt vihreä piippa.

Mielestäni nyt löytyy jo tekohyasinttiakin. Ne voisivat olla kivat koristeet tuplaikkunoiden väliin. Näillä pakkasilla sinne ei oikein viitsi aitoja laittaa jäätymään. Pikainen kuukkelointi paljasti, että löytyihän niitä hyasintteja esimerkiksi täältä. Ja monta muutakin kivaa kasvia tuolta löytyisi; oliivipuu, puksipuu ja tai vaikka muratti.

Kuvassa on joulun 2008 amaryllis, jonka olen kukinnan lopuksi katkaissut ja laittanut valmiiseen risukaulukseen. Siinä se kesti vielä hetken vaikka terälehdet alkoivat jo tippumaan.

Pieni sydän on taivutettu vanhasta seinäkalenterin kierreosasta (siis siitä mikä pitää sivut yhdessä) ja viimeiseen kerrokseen on lisätty sekaan muutama puuhelmi. Jos kalenterissa on painatus vain toisella puolella, eikä siinä ole talteenotettavia kuvia, niin sivuista saa leikattua paljon lappusia ostoslistoiksi sun muiksi. Näin tulee koko kalenteri hyötykäyttöön.

Vaikka amaryllis on komea kukka, niin lempijoulukukkani on vaatimaton hyasintti. Sen tuoksua ei mikään voita. Yleensä olen jo itsenäisyyspäiväksi hankkinut pöydälle yhden sinisen hyasintin.

Mukavaa marraskuun viimeistä päivää. Huomenna se joulunodotus sitten alkaa, ainakin lapsilla, ihan tosissaan kun saa availla joulukalenteria. Täytyypä tehdä sille asialle jotain.

Ensimmäisenä adventtina

2010-11-28T20:51:00.000+02:00

Ihan kuin varkain on marraskuu kohta hupsahtanut loppuun, ja tänään ollaan jo ensimmäisessä adventissa.

Meilläkin on tänä vuonna aika pelkistetty adventtikynttelikkö. Valkoiset lyhtykynttilät pikaisesti väännettyine rautalankanumeroineen. Sinkkiastia ja sammalta. Kokeeksi ja piristeeksi lisäsin vielä muutaman kärpässienen.

Pinnoittamaton rautalanka on turvallinen kynttiläkoriste ja siittä voi taivutella muutakin kuin numeroita, vaikka siivet kynttilälle. Palavaa kynttilää ei silti näidenkään kanssa saa jättää yksin palamaan.

Oikeiden kynttilöiden lisäksi "polttelen" jatkuvasti muutamaa hieman kilokynttilää isompaa led-kynttilää. Nämä ovat edullisia hankkia ja paristoiksi sopivat tavalliset (ladattavat) sormiparistot. Näiden kanssa voi sitten hieman huolettomammin käyttää myös muunlaista kynttiläkoristetta: kuvia, naruja, pitsejä yms.

Lopetellaan kuitenkin aitoon kynttilänvaloon. Valoisaa marraskuun loppua Sinulle.

Maistuisiko käpykakku?

2010-11-23T09:36:00.004+02:00

Tätä kakkua ei valitettavasti voi syödä, mutta tämä sopii pöytäkoristeeksi vähän viileämmällekin kuistille tai jopa ulos. Voit täyttää ”kakun” joko kuiville tai tuorekukille tarkoitetulla oasis-sienellä käyttötavan mukaan.

Ohjeessa tehdään sydänkakku, mutta voit tehdä kakusta yhtä hyvin myös pyöreän tai vaikka neliön -mallisen. Tai vaikka korkean kerroskakun.

Tarvikkeet: kuusenkäpyjä, laakea vati, kuivaa tai kasteltavaa oasis -sientä, ohutta rautalankaa, sivuleikkurit sekä koristeita ja kukkia makusi mukaan.

1. Leikkaa oasis-sienestä haluamasi mallinen pala. Laita tuoreiden kukkien alle tuleva märkä oasis-sieni veteen (esimerkiksi vedellä täytettyyn vatiin) imemään kosteutta. Nosta sieni vedestä kun se ei enää ime vettä.

2. Katkaise rautalangasta noin kahden metrin pala ja taita se kaksinkerroin.

3. Tee rautalangan taitoskohtaan pieni lenkki/silmukka (tarvitaan yhteen liittämiseen) ja aseta ensimmäinen käpy rautalankojen väliin. Kierrä lankoja kerran pari toistensa ympäri ja kiinnitä seuraava käpy ja kiinnitä käpy taas paikalleen kiertämällä rautalankoja kävyn takana.

4. Jatka käpyjen kiinnittämistä kunnes käpyrengas yltää oasis -sienen ympärille. Kiinnitä rautalangat alussa tehtyyn lenkkiin, lyhennä lankoja tarvittaessa ja työnnä päät oasis -sienen sisään.

5. Kierrä nauha ”kakun” ympärille niin, että se peittää rautalangan. Sydänkoristeessa voit työntää nauhan päät sydämen yläosaan käpyjen väliin. Jätä nauhaan hieman löysyyttä, sillä kuivuessaan kävyt avautuvat ja levenevät hieman. Lisää halutessasi ”kakkuun” myös rusetti.

6. Asettele kakkuun koristeet. Kuvan kakussa on käytetty valkoista leikkoneilikkaa ja tarjoilulautasta on lisäksi koristeltu tuijan oksilla ja pienillä värjätyillä kävyillä. Leikkaa kukan varsi lyhyeksi terävällä puukolla ja työnnä oasis-sieneen.

7. Jos sieni näkyy käpyjen välistä, ujuta sienen ja käpyjen väliin esimerkiksi sisal- tai kookoskuitua.

8. Nosta kakku tarjolle ja muista kastella märkä-oasis sientä aika ajoin.

Vaihtamalla neilikat pieniin koristeomenoihin ja kanelitankoihin kakun ilme muuttuu täysin. Yhtä lailla omenoiden tilalle sopisivat vaikka kauniissa käärepapereissa olevat makeiset tai konvehdit.

Mars käpymetsään ja sitten leipomaan!

Koristeita sitruksien kuorista

2010-11-21T11:30:00.001+02:00

Mandariinin muiden suht ohutkuoristen sitruksien kuoret ovat tuoksuvaa, ilmaista ja ekologista askartelumateriaalia. Kun koriste ei enää viehätä voit edelleen kompostoida sen.

Yritä kuoria sitrukset mahdollisimman isoina palasina ja leikkaa tuoreista kuorenpaloista saksilla tai veitsellä kuvioita, esimerkiksi tähtiä. Samankokoisia kuvioita teet nopeasti enemmän pienillä piparimuoteilla.

Aseta kuviot kuivumaan. Jos haluat pinnaltaan tasaisia kuvioita, laita kuvioiden päälle pala leivinpaperia ja kevyt paino. Leivinpaperi estää kuvioita tarttumasta painoon. Vapaasti kuivuneista kuvioista tulee hiukan käppyräisiä.

Voit myös liittää kaksi kuviota yhteen ja laittaa väliin rautalangan tai narun. Mitään liimaa et tässä tarvitse. Lanka kiinnittyy kuorten väliin kun koristeen kuivuessa. Tee näin vaikka sydänköynnöstä ja yksittäisiä ripustettavia pikkukoristeita. Köynnöstä voi tehdä myös pikkuhiljaa, aina kun kuoria syntyy.

Tätä en ole vielä testannut, mutta uskoisin sitruksenkuorikoristeiden toimivan myös ulkokransseissa, sillä linnut tuskin kuoren mausta isommin pitävät. Kuivat koristeet voit kiinnittää kuumaliimalla ja tuoreet rautalangalla.

Kaikkein yksinkertaisimmat tuoksuvat koristeet teet pujottamalla kuorenpalasia rautalankaan. Pujota riittävästi tuoreita kuoria ja yhdistä lopuksi rautalangan päät sydämeksi tai ympyräksi. Kuoret voi pujottaa myös ohueen naruun ja laittaa roikkumaan. Lisää koristeeksi vielä esimerkiksi kanelitankoja ja nauhaa.

Tuoksuvia askarteluhetkiä!

Mustikkapallo

2010-11-20T12:30:00.004+02:00

Miksi aina havupallo? Jos sinulla on kerättynä mustikanvarpuja (ei kuulu jokamiehenoikeuksiin) tee niistä vaihteeksi mustikkapallo.

Pohjana tässä on pieni oasis-pallo. Oasis-pallon pinnalle on ensin kiedottu muutama kierros rautalankaa ristiin rastiin pallon vahvikkeeksi ja ripustuslenkiksi.

Varpuja asetellaan palloon yksittäin tai muutaman kappaleen nipuissa. Varpuja pitää olla niin paljon, ettei pallon pinta näy alta. Varaa siis työhön paljon varpuja. Mustikan lisäksi voit käyttää seassa myös puolukanvarpuja ja muita oksia, esimerkiksi lumimarjaa.

Jos varpuja vielä jäi, voit pyöräyttää niistä pieniä kransseja servettirenkaiksi tai käyttää ne havukranssissa havujen seassa. Tuoreet varvut voi laittaa myös maljakkoon, jolloin saat viikon parin päästä katsella hennonvihreitä lehdenalkuja. Yhtä lailla voit tehdä varvuista pieniä risulintuja.

Mustikanvarpu muuttuu noin vuodessa vihreästä kuparinruskeaksi. Jos et pidä väristä, voit maalata kuivan varpukoristeen spraymaalilla.

Käpyjä, käpyjä

2010-11-17T14:58:00.009+02:00

Kuusenkäpy, männynkäpy, sembramännynkäpy, lehtikuusenkäpy, lepänkäpy ja mitäs muita niitä onkaan?

Kävyistä saa tehtyä monenlaisia koristeita, mutta ne ovat kauniita vaikkei niille tekisi yhtään mitään. Pistäisi vain purkkiin ja katselisi.

Lasten kanssa kävyistä syntyy nopeasti tonttuja tai enkeleitä, vaikka joulukuuseen ripustettavaksi.

Enkelissä käytetty käpy on sembramännystä. Siivet on leikattu paksusta arkarteluhuovasta ja hiukset liimattu puretusta luonnonnarunpätkästä.

Käpytontun hiippalakki on tehty turvepellavahuopalevystä liimaamalla. Päänä molemmissa on pieni puupallo.

Pikkuisen enemmän vaivaa ja aikaa vaativat pahvi/styroksiaihion päälle liimaamalla tehdyt käpykuuset ja -pallot sekä käpysuomu kerrallaan tehty käpypallo. Kuvan pallo on tehty kuusenkävyn suomuista vanhan kuusenpallon päälle kuumaliimaa apuna käyttäen.

Kävyistä voi siis irroitella suomuja tehdä niistä vaikka tontun pikkutaloon kattopaanuja. Männynkävystä syntyy käpykukka kun katkaisee kävyn ylimmän osan oksasaksilla tai sivuleikkureilla pois.

Kävyt voi liimata myös tasoon, kuten tässä sydämenmallisessa seinäkoristeessa. Pohjana on tukevaa pahvia. Kaveriksi kävyille sopivat muut luonnonmateriaalit kuten vaikkapa mausteet ja kuivatut hedelmänpalaset.

Kuvaohje sydänkoristeeseen (klikkaa isommaksi):

Loppuun vielä sananen käpyjen keräämisestä. Tiesithän, että maahan pudonneita käpyjä ja oksanpätkiä saat kerätä, mutta puissa olevat kävyt ja oksat on syytä jättää rauhaan.

Lisää käpyasiaa luvassa toisella kertaa :)

Uusi blogi - joulublogiko?

2010-11-17T10:58:00.005+02:00

Tervetuloa teille ja tervetuloa minulle itsellenikin tänne Bloggeriin. Halusin kokeilla kuinka blogaaminen tällä "alustalla" sujuu ja ensi tuntuman jälkeen täytyy sanoa, että mukavan helpolta tämä tuntuu.

Tarkoitukseni on kertoa täällä kuvin, sanoin ja askarteluin omasta joulunodotuksestani. Tervetuloa mukaan.