tiistai 30. joulukuuta 2014

Tee tuoksuva tähti



Tähti, mikä piti tehdä hyvissä ajoin ennen joulua, kun nuo kanelitangotkin tuli ostettua sisustuskaupan kesäalesta. Mutta käyhän se näinkin, välipäivienkin pienenä puuhasteluna.


Tarvitset: 
♥ 10 kanelitankoa 
♥ 5 puuhelmeä
♥ rautalankaa

Rautalangan on hyvä olla hieman puolalankaa paksumpaa, käyttämäni lanka oli ehkä noin 1 mm paksuista. Lisäksi tarvitset tietysti katkaisupihdit sekä narua tai nauhaa ripustamiseen.

Avaa ja suorista rautalankaa vajaan metrin matkalta. Pujottele kanelitangot ja puuhelmet rautalankaan siten, että puuhelmien väliin tulee aina kaksi kanelitankoa. Katkaise rautalanka jättäen vajaan 10 sentin langanpää "päättelyyn". Jätä mieluummin hieman liikaa lankaa kuin liian vähän, sillä tankoja voi joutua tähden sakaroita taitettaessa hieman siirtämään kauemmaksi toisistaan.


Taittele tähti aloittaen rautalangan keskikohdalla olevasta puuhelmestä. Helmet tulevat tähden sararoiden päähän. Lyhennä ja yhdistä rautalangan päät toisiinsa.


Lisää ripustusnaru ja/tai rusetti. Ripusta naulaan tai vaikka joulukuusen latvaan.


Sää on lauhtunut, mutta yöllä satanut lumi on vielä pysynyt puiden oksilla. Uutta pakkasta ja pyryä odotellen toivon sinulle hyvää loppuvuotta.


maanantai 29. joulukuuta 2014

Välipäivät

Jouluaattoa viettämässä meillä oli tänä vuonna molempien vanhemmat sekä miehen kummitäti, yhteensä meitä oli siis 10. Ruokien määrä tuli mitoitettua melko lailla nappiin, kun melkein kaikki herkut on saatu syödyksi.


Jouluruoka maistui oikein hyvin useampana päivänä, eikä ilmeisesti kenellekään tökännyt missään vaiheessa vastaan. Ehkäpä otetaan loppiaisena pieni uusinta ainakin laatikoiden ja rosollin muodossa?


Tapanina ajeltiin muun suvun kanssa kälyn luokse ja sielläkin saimme nauttia maukkaasta jouluruuasta. Leivinuunissa paistettu kinkku oli todella hyvää ja vieraat vastaanotti tämä kaunis ja kekseliäs kranssi.

Pyhät ja välipäivät on huilailtu. Muksut on hiihtäneet minisuksilla ja pelanneet uusia pelejään. Esikoinen on päristellyt ympäri taloa taistelevien tankkiensa kanssa ja mies on pistänyt korviinsa pukin tuomat Peltorit ja kasannut tyynenä palapeliä.


Meillä oli kuuden kilon kinkku ja pala savukalkkunaa. Kinkun jämät hienonsin ja pakastin hernekeittoa varten. Savukalkkunan suikaloin tähän laiskan naisen gluteenittomaan pikapizzaan. Pohjassa on siis pelkkää kananmunaa ja pohjan teko löytyy netistä esim. täältä.


Aleostoksilla kävin pikaisesti ja löysin lisää valoa kaamokseen. Sisääntulon kartiovalkokuusi sai ylleen valoverkon ja työhuoneen ikkunoihin löysin led-lumihiutaleet. Kaikki lisävalo on täällä katulamppujen ulottumattomissa tarpeen siihen saakka kunnes kevään valo voittaa pimeyden.  Lasten kanssa pitäisi vielä lähteä talvikenkäostoksille, mutta tuskin ne kengät kaupasta loppumaan pääsevät. 


Meillä jatkuu vielä joulu koristeiden muodossa. Moni koriste löysi paikkansa vasta aattona, joten ei mitään kiirettä niitä pois ottamaan. Aattona oli pieni koristepaniikkikin, kun viime vuonna käytössä olleita koristeita ei löydetty lainkaan. Käly onneksi pelasti meidät ja saimme kuusenrimpulaamme edes valot. Ja niitä kuusiakin oli kaksi, kun ensimmäinen latva ei näyttänytkään katkaistuna hyvältä. Toinen kuusi taas oli liian leveä ja muotopuoli, joten ensimmäinen rimpula otettiin kuitenkin sisään. Taas kerran on mielessä pyörinyt joulukuusen osto, mutta onhan se vähän hölmöä, kun nurkilla kasvaa ainakin sata pikkukuusta. Oksasakset ja pieni harvennus lienee se parempi vaihtoehto. Tai pikkutaimien siirto heinäpellon reunaan. Sitä ennen kannattanee kuitenkin tutustua joulukuusen kasvatukseen vaikkapa Joulupuuseuran sivuilla.


Mukavia vuoden viimeisiä päiviä!

Nimimuutos



Tämä blogin nimi on ollut Kohti Joulua marraskuusta 2010 asti, mutta koska varsinainen URL-osoite on kuitenkin ollut eri niminen ja blogistaniasta löytyy nykyisin toinekin Kohti joulua joulublogi päätin vaihtaa nimen Risulinnun jouluksi.

Tässä vielä muutama banneri vuosien varrelta.



torstai 25. joulukuuta 2014

Joulutunnelmia

Pieni kamerakierros joulupäivänä sinisen hetken aikaan.













Mukavaa joulun jatkoa!

maanantai 22. joulukuuta 2014

Nopeat kukka-asetelmat


Hyasintti on lempijoulukukkani ja ilman sitä ei joulu tule (vaikka tuleehan se kuitenkin). Eniten tykkään vaaleanpunaisen hyasintin tuoksusta. 

Tällä kertaa nappasin kuitenkin mukaani myös sinisen ja punaisen. Punainen hyasintti onkin minulle ihan uusi tuttavuus ja odotan jännityksellä minkä värinen se oikeasti on.



Otin hyasinteistä purkit pois ja sovitin ne soikeaan koristeruukkuun. Olen etsinyt tuota harmaata sammalta jo pitkään ja sattumalta löysin sitä paikallisesta K-raudasta. Asettelin sammaleen kevyesti sipulien päälle. Päälle muutama kuusenpallo ja massasta "leivottu" lumihiutale. Kokeilin muitakin, mutteivat istuneet omaan, melko pelkitettyyn makuuni.


Amaryllis on toinen lempikukkani. Minulla se tahtoo vain olla kertakäyttökukka, vaikka monesti olen yrittänyt sitä uudelleen kukittaa. On lehtevänä jotenkin liian iso, ja jos olen vienyt sipulin kesäksi ulos, olen sen sinne myös unohtanut.


Valkoiset amaryllikset pääsivät purkkeineen päivineen koristeruukkihin. Päälle samaa harmaata jäkälää (onkohan sittenkin jotain ihan muuta kasvia?), lehtikuusen oksa kävyillä, lumihiutale sekä kuusenpallo.

Nyt kun näitä kuvia katselen, huomaan, että kovin syvään nuo sipulit on puutarhalla istutettu. En tiedä olisiko pitänyt rapsuttaa pintamultaa vähän pois? Olen ollut siinä luulossa, että sipulin täytyisi olla melko korkealla. Kastelun kanssa täytyy ainakin olla varovainen ja yrittää ujuttaa se reunaan pitkin pohjalle.


Kukat pääsivät nyt talon valoisimmalle ikkunalle kasvamaan. Lämpöpatteri ikkunan alla nopeuttanee myös prosessia jonkin verran. Eikä väliä jos hyasintit eivät aatoksi ehdi nuppujaan aikaista, sillä tykkään niistä nuppuisenakin.


Loppuun vielä kierrätysvinkki, jos käytätte väkevämpiä glögejä tai viinejä. Monissa joulusesongin pulloissa on helposti irroitettavat tarraetiketit, joita voi käyttää vaikkapa korteissa, purkeissa, peilinkulmassa, led-kynttiköiden kyljessä jne. 


Kävimme eilen illalla tekemässä suurimmat ruokaostokset ja enää pitäisi hankkia kinkku ja torilta kalat sekä perunat. Tänään on myös siivouspäivä ja kenties tuodaan kuusikin illalla sisään. Kuusentuonti tarkoittaa ainakin meillä pientä mööbeliseerausta ja tietokonepöytä saa siirron toisaalle. Touhukasta Tuomaanpäivää kaikille täällä piipahtaneille.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Hermopiparit


Tavallisia pipareita meillä on paistettu marraskuusta lähtien, mutta gluteenittomia en ole pariin vuoteen tehnyt. Eilen illalla sain inspiraation piparien tekemiselle ja kokeilin tällä kertaa vähän erilaisten piparien reseptiä. 

Piparit kehitti jo 1100 -luvulla Hildegard Bingeniläinen ja näitä pipareita tehtiin viime vuonna Strömsössä.



Saaremme blogista löysin valmiiksi suomennetun reseptin, kiitos. Sen verran muokkasin reseptiä, että korvasin speltin Semperin Fin gluteenittomalla jauhoseoksella. Tein vain puolikkaan satsin, kun ei ollut enempää laktoositonta voita. Eikä olisi kyllä hunajakaan riittänyt.



Taikinasta tuli melko haurasta, enkä pitänyt sitä yhtään jääkaapissakaan, vaan leikkasin pipareiksi saman tien. Johtuikohan hauraus gluteenittomista jauhoista, vai olisiko parantunut pitämällä yön yli jääkapissa kuten Strömsön ohjeessakin neuvottiin? Täytyypä kokeilla.
  




Pyhän Hildegardin seuran nettisivuilla oleva ohje on melko erilainen kun tuo Strömsön versio. Esim. kanelia on paljon vähemmän ja lisäksi piparit voidellaan ennen paistoa.



Purkitin osan pipareista lasipurkkiin ja liimasin kylkeen etiketin. Tässä on hyvä viime hetken lahjaidea sekä helposti toteutettava gluteeniton ja laktoositon herkku vaikkapa joulupöytään. Lisäbonusta tulee terveysvaikutuksista, sillä näiden pitäisi auttaa mm hermostuneisuuteen ja ummetukseen, kun nautitaan kolmesta viiteen piparia päivässä.


Hyvää neljännen adventin iltaa

lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulukortti 2014


Naapureidenkin joulukortit on tiputettu laatikoihin. Huomasin muuten nyt blogia selatessa, että tässä kortissa on samanlainen värimaailma ja osin materiaalitkin kuin viime vuoden kortissa. Ensi vuodeksi täytyy kyllä keksiä jotain värikkäämpää. 

Pohjana ekopaperinen korttipohja, mihin minun piti tulostaa tervehdys suoraan, mutta pahvi oli tulostimelle liian paksua ja muste suttaantui täysin. Siksi väliin tuli tuo irtolehti.

Heli Laaksosen hauska jouluruno löysi myös tiensä korttiin, vaikkei nyt ihan porilaista murretta olekaan.




Meille tulevat joulukortit roikkuvat tänäkin vuonna ruokapöydän takana seinään kiinnitetyissä vanhoissa ikkunossa, missä on vaihtuva kortti yms. näyttely.