Univelkaa kertyi aika tavalla näissä yöllisissä puuhissa. Lasten paketeihin käärin vain normipaperia enkä laittanut narujakaan, koska paperit kuitenkin tulevat revityksi silmänräpäyksessä.
Suurin osa jouluruuista valmistui jo aatonaattoillaksi, kuten siivouskin. Kinkun kanssa meinasi käydä köpelösti, kun ensin oli molemmat kinkkumittarit rikki ja mittariostoksilla ollessani mies soitti, että olenko säätänyt uunin lämpötilan melkein kahteensataan.. en ollut. Mysteeriksi jäi se säätö, mutta onneksi kinkusta saatiin vielä syötävä.
Viimeiseksi illalla siirrettiin vähän huonekaluja, että saatiin kuuselle paikka. Saunaan mentiin myöhään illalla ja sen päälle uni todella maittoi.
Aatolle jäi vielä salin imurointi ja lattian pyyhintä. Joulurauhan julistuksen katselin siis omalle tyylilleni uskollisena moppiin nojaten, kuten niin monena vuonna tähänkin asti. Sitten äkkiä moppi piiloon ja pöydänkattaukseen. Molempien vanhemmat ja miehen kummitäti saapuivat kolmen maissa ja aloitimme jouluaatonvieton ruokailulla.
Tässä pöydässä on tarjolla kinkkua ja valmista savukalkkunaa, sillejä ja silakkaa, savukirjolohta ja graavattua siikaa ja kirjolohta, rosollia, valmista ja anopin tekemää sienisalaattia, italiansalaattia ja sinappia. Lämpimät ruuat pidettiin hellalla ja leipä/juusto/juomapuoli pöydän toisella sivulla pakastimen päällä. Maittavaa oli. Suurkiitos miehelleni tästä kaikesta.
Ruuan jälkeen siirryttiin saliin ja lastenhuoneeseen. Anoppi houkutteli lapset pelamaan monopolia, että saimme siirrettyä lahjapussit kellarista kohti pääovea. Vähän ennen viittä ovella kolisi lupaavasti ja tuttu punanuttuhan se siellä.
Loppuilta kuluikin lahjoja avatessa ja iltakahvin merkeissä. Kokeilin tehdä luumuvalkosuklaajuustotorttua ja ihan hyvää tuli. Lasten suosikki kahvipöydässä oli gluteenittomat mokkapalat.
Joulupäivänä katselimme miehen kanssa lahjoja ja mies muisti, että osan lahjapusseista oli täytynyt jäädä auton takaluukkuun. Teimme tikusta asiaa ja mies lähti muka huoltamolle maitoa hakemaan. Paluumatkalla jätti paketit pihatien sivuun hieman hujan hajan ja siitä sitten huutelemaan pihalla melskaaville muksuille, että pukin reestä on tainnut pudota tielle jotain. Pulkat löytyivät harvinaisen äkkiä ja pojat kirmasivat pihatietä löytöä kohti. Hyvä kun malttoivat haalarinsa riisua ennen pakettien availua. Eli pakettien iloa riitti molemmille päiville.
Koko joulu kului rauhassa kotosalla, vaikka tapanina oli tarkoitus lähteä mummolaan syömään. Kelin ollessa eilen todella paha, päätimme olla lähteämättä tien päälle. Loppuillan torkuin, katsoin yhden elokuvan ja luin kirjaa. Monen valvotun yön univelka ja jokin flunssapöpö yhdessä väsyttivät totaalisesti. Kahdella lapsellakin oli joulupäivän iltana vähän kuumetta. Mikä lie, yhden illan kuumetauti, mutta pääasia ettei aattona iskenyt.
Takana on siis mukava, joskin vähän lyhykäinen joulu, mies kun on välipäivät normaalisti töissä. Nyt pitäisi lajitella lahjapaperiroskat ja imuroida huusholli. Siivosin aattona myös kameran laturin jonnekin, ja sekin olisi hyvä löytää jos mielii loppuvuonna jotain kuvailla.
Mukavaa loppuvuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät aina, kiitos ♥