lauantai 31. joulukuuta 2011

Iloa ja valoa vuodelle 2012


Tänäkin vuonna olen hieman "tylsä" äiti eikä meille ostettu (ympäristösyistä) yhtään raketteja eikä tinaa.

Naapurustossa paukkuu kuitenkin jo sen verran, että eiköhän ilmakehä ole kovilla ilman meidänkin lisäpanosta. Mieskin on onneksi samaa mieltä. Luvassa on kuitenkin pitsantekoa, leppoisaa oloa ja puolenyön pihareippailun jälkeen yösauna. Loppuun uuden vuoden toivotukset ystäväni sanoja lainaten,

Tänä iltana, uuden vuoden kynnyksellä,
kuiskaan pienen toiveen: 
Anna ystävilleni kaikkea hyvää tulevaan vuoteen! 
Anna tähti oppaaksi eteenpäin johdattamaan, 
kuu tietä valaisemaan ja aurinko lämpöä antamaan. 
Anna iloa päiviin, anna uskoa ihmeisiin, 
anna enkeleitä rinnalle kulkemaan.
*  * * *  *

torstai 29. joulukuuta 2011

Toisinto

Kuusi 2010
Kuusi 2011 

Koristelu näyttää lähes identtiseltä, mutta kuusi sentään on eri. Lapset koristelivat kuusen valoja, tähteä ja punosta lukuunottamatta. Ensi jouluksi täytynee keksiä jotain muuta, ettei kuusi kolmatta kertaa näytä samalta. Jospa ensi vuonna palaisi olkikoristeisiin, tai tuunaisi vanhoista/askartelisi pelkkiä valkoisia koristeita? Tai käyttäisi koristelussa kukkia, kuten Sari teki? No, onneksi sitä on aikaa miettiä.


Kuusenjalalle onnistuin löytämään sopivan sinkkipaljun, mutta se kuusenalusmatto jäi tekemättä. Tarkoitukseni oli leikata säkkikankaasta ympyrä ja suitsait surauttaa reunaan kanttinauha tai vain taitos. Mielessä oli myös virkata reunaan juuttinarusta jonkinlainen "pitsi". Mutta kuten kuvasta näkyy, mattona on sama keskeneräinen villamatto kuin edellisenäkin vuonna.

Mikään ei tietenkään estä tekemästä mattoa nyt kun olisi aikaa, mutta kun on siivonnnut käsityövälineet jouluksi komeron kätköihin ei millään viitsisi ottaa niitä sieltä vielä esille. Katselin kyllä, että H&M:stäkin saisi nyt kuusenalusmattoja edullisesti.


Kuusta ja muita koristeita (joista iso osa jäi tänä vuonna kokonaan löytymättä) katsellaan meillä ainakin loppiaiseen saakka, jos kuusenneulasia ei sitä ennen ala suoranaisesti satamaan. Monesti on päästy nuutinpäiväänkin saakka. Varsinaisia tonttuja löytyy meiltä vain lastenhuoneen verhoista, joten mitään tonttuähkyä ei pääse syntymään. Keittiössäkin aion pitää punaruutuiset verhot siihen asti kunnes aurinko alkaa tosissaan vihjailemaan tulevasta keväästä.

Perinteisesti olen joka vuosi ostanut joko ennen joulua, tai alennusmyynneistä, jonkin joulukoristeen ja merkinnyt siihen vuosiluvun. Tämän vuoden koriste olkoon tämä pieni peltilintu. Katselin näitä jo viime vuonna. Isompana parvena voisivat olla hienoja kuusessakin. Tämä yksi lennähti kuitenkin makuuhuoneessa kaapin päällä olevaan olevaan karahkaan.


Tämä vuosi käy kohta vähiin, joten
toivon Sinulle oikein mukavia vuoden viimeisiä päiviä!

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Hämäränhyssyä

Kylläpäs se joulun paras aika meni taas niin nopeasti, ja nyt ollaan jo välipäivissä. Aatto oltiin kotona isovanhempien kanssa, joulupäivänä käytiin syömässä toisessa mummolassa ja tapanina toisessa. Pikkuisen on haikea olo, eikä joululaulujakaan ole tullut aattoillan jälkeen kuunneltua tai laulettua.
 *  * * *  *
Eikä joululauluja kyllä viimeisen vuorokauden aikana olisi voinut mistään kuunnellakaan, sillä meilläkin tapaninpäivän suunnitelmat muuttuivat oleellisesti, kun koko vuorokausi ja seuraavaakin kului sähköttä. Me olimme porakaivon omistajina myös ilman vettä.


Pääasiassa oleskelimme salissa missä on tämän talon ainoa tulisija. Katselimme kuusta kynttilänvalossa ja ihan vain olimme. Uusia lautapelejäkin kokeiltiin. Oikeastaan oli ihan mukavaa, vaikka lapsia välillä harmitti kovasti, kun eivät päässet pelaamaan uutta autopeliä.
*  * * *  *
Kiireinen joulupukki meillä ei tänä vuonna ennättänyt käymäänkään. Ilman lahjoja emme silti jääneet, sillä Napapiirin Express tomerine tonttuineen toimitti meille illansuussa niin monta pakettia, että epäilimme niiden ensin tulleen tykkänään väärään osoitteeseen.


Aatto sujui kerrankin ilman isompaa sähläystä. Tämä joulu jäänee kuitenkin parhaiten mieliin tuon Tapaninpäivän myrskyn, ja sen aiheuttamien vaurioiden takia. Pihalla odottaa melkoinen souvi ja risusavotta, kun kaikki myrskyn kaatamat puut saadaan raivattua.
 *  * * *  *
Metsästä ja pihasta kaatui monta kuusta, mäntyä ja koivuakin ja nyt olisi materiaalia vaikka minkälaisiin havutöihin. Minun piti kokeilla ennen joulua havupukin tekoa, mutta aika loppui kesken, eikä tuolloin kyllä ollut havujakaan. Nyt olisi, joten saapa nähdä saanko tehtyä ovipieleen nuutinpäiväksi vihreän pukin. Nyt on pakko kömpiä nukkumaan ja toivoa, että myrsky alkaisi laantumaan ja torppa pysyisi tämän yön lämpimänä.
*  * * *  *  
Annetaan joulutunnelman jatkua ♥

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Kuvatunnelmia aattoillan viime minuuteilta

Kotitonttukin kömpi piilostaan nauttimaan juhlatunnelmasta
Sohvanurkka kutsuu lohöämään
Noutopyödän kynttilät
Ruokapöydän koristeita
Kuusi salamakuvassa
Kuusi ilman salamaa
Kuopuksen hieno lahja, toivottavasti säilyy ehjänä monta joulua
Eteisestä

Liekö netissä tai bloggerissa ruuhkaa, sillä kuvien siirto oli hankalaa ja onnistui vain yksi kuva kerrallaan. Tässä kuitenkin jotain tunnelmia aattoillan loppupuolelta, kun talo oli jo tyhjentynyt toivotuista vieraista. Isovanhemmille iso kiitos, kun jaksoitte taas kerran tulla viettämään meidän kanssa aattoa.

♥ Joulu jatkukoon ♥

perjantai 23. joulukuuta 2011

Aatonaaton (perinteinen) valitusvirsi

Aatonaatto. Tekemistä on paljon ja pinna kiristyy. Tulin hetkeksi tähän koneelle rauhoittumaan ja kurkkimaan miten teidän jouluvalmistelut sujuvat.

Juuri nyt joulumieli on hiukan kateissa, mutta toivottavasti se vielä löytyy, kun päästään pakkopullan jälkeen mukavampiin puuhiin. Lapsille olisi luvassa vielä ainakin piparinleivontaa ja kuusenhakua ja -koristelua. Ja illan kruunaa joulusauna.

Salin iso kranssi muuttui talvisemmaksi pienillä hopeanvärisillä kuusenpalloilla. Vielä kun löytäisi ne isommat pallot ja kuusenkynttilät, jotka perinteisesti ovat aina hukassa.


Näin meillä, miten teillä? Joko sinulla on kaikki valmista ja olet päässyt mielessäsi joulun olotilaan?

Niille, jotka eivät vielä ole, toivon lisää voimia ja jaksamista. Ole itsellesi armollinen. Ei joulu mene pilalle jos ostit vääränväriset lautasliinat, tai et jaksanutkaan tehdä kaikille itsetehtyjä lahjoja.

Hetki sitten kihisin kiukusta tähän koneelle tullessani, mutta tässä kirjaimia ja sanoja pyöritellessä kiukku haihtui ja jaksan taas jatkaa. Taidan kutsua mörököllitkin glögille ja piparille. Kyllä se tästä ♥

Urheilutermein totean tähän loppuun, että

...jaksaa, jaksaa! Loppukiri!

tiistai 20. joulukuuta 2011

Helpot pakettikortit


Aamun hämärissä tein helppoja ja nopeita pakettikortteja. Tulostin Tiimarin sivuilta tekstisivun paksummalle ekopaperille, toiselle saajien nimet, leikkasin ja liimasin. Viistin kulmat ja tein reiät. Eyeletit olisivat vielä kiva lisä, mutta minulla ei niitä ole. Eikä tuo reikäkään aina ihan keskelle mennyt.

Pakettikortit kiinnitän pakettien päälle punaisella juuttinarulla. Kenties lisään sinettitarran tai -lakkaa narun päälle. Isompien lahjapaperina käytän ruskeaa pakkauspaperia. Muksujen paketit käärin peruslahjapaperiin, koska heidän mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti paketin sisältöön, ei kääreeseen :)


Nyt takaisin hyshys-puuhiin ja tarkastamaan ettei mitään salaista ole esillä, kun koululaiset kohta tulevat kotiin.
Enää 4 yötä jouluun!

maanantai 19. joulukuuta 2011

Jouluinen kiertolainen

Millä herätät joulutunnelman? 
-Koristelemalla kotia, kuuntelmalla joululauluja, nuuhkimalla hyasintin tuoksua, askartelemalla, polttamalla kynttilöitä, piparin/joulutortun tuoksulla, aidolla joulukuusella ja muutamalla kuusenoksalla myös saunassa.

Mikä on mukavin jouluperinteesi? 
- Kinkun paisto miehen kanssa aattoyönä, joulusauna ja viime hetken paketoinnit ja reporankana nukkumaan meno. Aattona Lumiukon ja joulurauhan julistuksen silmäily kuusta koristellessa.

Mitä toivot joulupukilta? 
- Rauhallista joulun aikaa.

Kaunein joululaulu? 
- Ave maria.

Paras jouluinen tuoksu? 
- Kuusi, kinkku ja hyasintti.

Napatkaa vapaasti mukaanne.

torstai 15. joulukuuta 2011

Korttipuuhissa

Joulukortit on kirjoitettu. Vielä kun saadaan ne vietyä postiin, niin on yksi "murhe" vähemmän.


Tunnelmallista torstaita ♥

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Kuusikatselmus

Pitkästä aikaa on hieman kirkkaampaa ja ihanainenkin aurinkokin näyttäytyi hetken. Lumi katoaa pihasta pikavauhtia. Metsässä sitä ei enää juurikaan ole. Vettä siellä sen sijaan on ja paljon. Laihtunut lumiukkokin seisoo vihreällä nurmikolla.


Kävin pikapikaa tekemässä kuusikatselmuksen ja löysin ilokseni kolme kohtuullista yksilöä. Meidän pienessä metsässä kasvaa varmasti toistasataa kuusta, mutta suurin osa on harvaoksaisia ja -neulasisia. Tai sitten oksat on vain yhdellä sivulla. Kaikki nämä kelvolliset ovat kyllä aika pieniä. Huonekorkeutta on kuitenkin noin 270, joten metriä lyhempi kuusi voi näyttää vähän oudolta. Vai näyttäisikö sittenkään?

Tonttupoika siellä näkyi valintansa jo tehneen, mutta minun kuuseni seisoo vielä tukevasti maassa ja käyn kaatamassa sen vasta juuri ennen h-hetkeä.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Tunnelmia salista


Salissa (olohuoneessa) joulu ei aiheuta juurikaan muutoksia. Kuusi tuo huoneeseen ripauksen vihreää, mutta muuten mennään vaalean, harmaan ja mustan sävyillä kuin muutenkin.

Komuutti-nurkka sai koristeekseen marraskuusta asti pihalammessa odottaneen pikkukuusen ja paperitähtilampun.


Verhoja huoneessa ei tällä hetkellä ole. Oli kyllä, mutta otin suorat verhotangot keväällä pois ajatuksena vaihtaa ne makuuhuonee isoäidin tankoihin ja päinvastoin. Pesin samalla ikkunoissa olleet valkoiset panamakangasverhot ja nepäs kutistuivat niin paljon, ettei niistä ole enää pitkiksi verhoiksi ilman rustaamista.


En ole verhoja isommin kaivannut. Huoneen väritystä lämmittämään ajattelin kuitenkin tehdä juuttikankaasta pienet kapat. Niihin voisi painaa kangasvärillä jotain jos vain ehtii ja osaa. Sovittelin tangoksi myös heinäseipäitä, mutta eivät ne sittenkään oikein istuneet paikoilleen ja niiden kiinnityskin olisi tuottanut melkoista päävaivaa.

Ikkunoiden välipuussa roikotan pieniä sinkkituutteja ja niissä tekokukkia. Alla olevien lämpöpattereiden takia aitoja ei kannata käyttää. Nyt kun ei ole verhoja huomaan myös, että ratkaisematta on edelleen pattereiden lopullinen väri.  Ovat pohjamaalissa, kun en osaa päättää pitäisikö maalata tapetin sävyyn vai taitetulla valkoisella.


Tästä joulupukin tuomasta lasilyhdystä pidän paljon. Kesällä ulommaisessa astiassa oli vettä ja pihan kukkia kellumassa. Nyt siellä on käpyjä. Nämä kaksi sisäkkäistä lasilieriötä ovat toisissaan kiinni. Ideaa voi itsekin soveltaa jos omistaa sopivia purnukoita.



Ovinurkka on valmiina vastaanottamaan juhlavieraan. Valurautaiseen kuusenjalkaan sopiva kori tai sinkkiastia on vieläkin hakusessa. Ellei valmista löydy niin virkkaan (ja muovitan) jalalle korin itse. Myös mattoasia on vielä mietinnässä.


Muutama bloggaaja on jo tuonut kuusen sisälle, mutta minulla ei vielä ole kuusta edes katsottuna. Toisaalta jos kuusen toisi sisälle vaikka jo ensi viikon alussa, siitä malttaisi ehkä luopua hyvissä ajoin ennen suurempaa neulaskatoa? Sarin joulublogista löydät muuten todella hyvät hoito-ohjeet kuuselle.


Joulun paras kukkaistuoksukin on kotiutunut meille ja nypin kukintansa lopussa olevasta hyasintistä muutamia kukkia kupupeuran sammalmättäälle. Muita joulukukkia tuskin tänä vuonna hankinkaan, ellen sitten satu törmäämään kohtuuhintaiseen jouluruusuun.


Nyt täytyy lähteä hetkeksi risujen maailmaan ja tarkastamaan lumiukon päivän kunto. Lits-läts kuuluu ainakin räystäältä.

Mukavaa lucianpäivän iltaa ♥

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Nekkuja

Juuri kun olin eilen kirjoittanut postauksen loppuun, että nyt jos koskaan pitäisi olla kiltti, menetin itse hermoni. Heti kirjoittamisen jälkeen aloin tekemään nekkuja. Kun sain ainekset kattilaan ja kattilan liedelle, lapset huusivat äitiä apuun laminointikoneen rytättyä muovin sinne sisälle. Minähän menin ja arvaatte varmaan mitä sillä välin keittiössä tapahtui...


Osa keitoksesta päätyi hellalle ja kärähti kuuman levyn reunoihin hankalasti siivottavasksi ruskeaksi mönjäksi. Onneksi jotain sentään jäi kattilaankin.


Nekkupaperit (leivinpaperia) muotoilin käyttäen apuna pahvista kartiota ja tökkäsin ne sen avulla riisiin. Kuuman massan kanssa sottasin urakalla, mutta kyllä sitä muotteihinkin meni. Grillitikkuja ei ollut, mutta onneksi askartelupakista löysin jonkinlaiset tikut.


Tämän aineksiltaan helposti muistettavan ohjeen löysin Mallan makeista

2 dl sokeria
2 dl vaaleaa siirappia
2 dl kermaa

Vaaleaa siirappia minulla ei ollut, joten käytin tummaa. Kermana käytin kahvikermaa. Keitokseen lisäsin vielä ripauksen vaniljasokeria.


Yllätyin että näistä tuli lopulta melko pehmeitä. Muotteja täyttäessäni loppumassa kiehahti kunnolla ja siitä tuli semmoista sementtiä, että sopisi hyvin laihduttajan karkiksi. Mitään ei nimittäin lusikkasta irronnut, ei nuolemalla eikä hampaillakaan ;) 

Ilman käärettä oleva nekku kuitenkin suli jo muutamassa minuutissa kiinni lautaseen ja oli koostumukseltaan mukavan sitkeää. Luultavasti nämä katoavat jääkaapista nopeasti, joten täytynee ostaa kokeeksi myös tuota vaaleaa siirappia ja tehdä uusi satsi. Samalla voisi koettaa lisämaustamista karkkirouheella. Mallan kehumat turkinpippurinekut kun kuulostavat aikas hyviltä.


Makoisaa alkavaa viikkoa!

lauantai 10. joulukuuta 2011

Kummaa väkeä

Illan hämärtyessä kävin kompostilla ja tyhjensin tuhkaämpärin. Onneksi kamera sattui roikkumaan kaulassa, sillä näin pihalla vallan kummaa väkeä...


Aitan seinustalla näkyi jotain, joten koetin hiipiä hieman lähemmäksi..


Kyllä! On se! Tonttu!

Kävin puuliiterissäkin ja viereisen kuusen alla oli niinikään tonttu vartiossa.


Koska ruoka sai muhia uunissa vielä hetken, päätin tehdä talven ensimmäisen lumiukon. 

Loskainen, märkä lumi oli haasteellista eikä ukko meinannut pysyä kasassa. Kädetkin täytyi tehdä oksankarahkoista. Ukko piti tietenkin kuvata heti, kun ajattelin ettei siitä huomenna ole välttämättä jäljellä kuin hattu ja huivi. 

Vasta nyt kuvaa käsitellessä huomasinkin, että taustalla kurkkii jälleen jotain muutakin, joten...


Olkaahan kiltisti ♥

perjantai 9. joulukuuta 2011

Peura lasikuvussa

Myrksy on tulossa. Asumme ilmajohtojen päässä, joten on syytä tarkastaa taskulamput ja asetella kynttilät valmiiksi. Ja aion kyllä muutoinkin saastuttaa huoneilmaani polttamalla kynttilöitä, vaikkeivat sähköt menisikään.


Ja menihän ne.. -juuri tätä kirjoittaessa, mutta tulivat onneksi melko pian takaisin. Täytyi samantien laittaa pesukoneet jylläämään. Metsän puut huojuvat jo aika lailla, mutta tämä peura saa aterioda ihan rauhassa kupunsa sisällä.


Selasin muutama viikko sitten kirjastossa lehtiä ja olisiko ollut Kotipuutarha-lehti, missä oli laitettu lasikuvun alle hienoja asetelmia kuistin ja terassin koristeeksi.

Minäkin etsin ensin pientä "hopeista" peurakoristetta, mutta sitten törmäsin tähän maalattavaan posliinikoristeeseen. Peura ja pieni sammalmätäs mahtuvat juuri tuohon pieneen lasikupuun. Sammaleen pinnalle ripotin vielä muutaman akryylihelmen.


Mukavaa pyrypäivää!

torstai 8. joulukuuta 2011

Oksakoriste ja vanha kosiokirje

Kävin tänään vintillä joulukoristeita etsimässä. Koristeet jäivät löytämättä, mutta otin mukaani tämän oksanpätkäkoristeen. Tällä kertaa sen sisälle ei tullut kukkaa, vaan tuikkulasi ja tuikku.


Raivasin saliin jo joulukuusen paikan ja samalla kertaa myös muutama pikkukaluste vaihtoi huonetta. Pieni pesukomuutti oli aikaisemmin yöpöytänäni, mutta nyt se muutti saliin. Ja kaveriksi komuutille hain vintistä vanhan komeronoven.


Ihailen teidän upeissa sisustusblogeissanne kauniita asetelmia, mutta itse en niitä kyllä osaa tehdä. Komuutin päälle on nyt vain sijoitettuna pienet joulupuut, jotka olen tehnyt liimaamalla raidan kuorta pahvikartion päälle. Puiden latvoja somistavat tuohitähdet.


Vanha kirja on kuulunut isoisoisälleni ja se on painettu Hämeenlinnassa vuonna 1906. Laitan tähän kuvan eräästä kirjan sivusta, missä on mallikirje leskelle osoitetusta kosintakirjeestä. Aika hurmaava, jos pystytte tuota vanhaa tekstiä lukemaan.


Tein tästä kuvasta viime vuonna Hannan (Metsänlaidan joulunodotus) inspiroimana muutamia joulukortti-pohjia tulostamalla kuvan harmaalle kartongille. Kartongista leikkasin sitten siivet, joita "vanhensin" Distress Inkillä, painoin kirjainleimasimilla punaisella askarteluvärillä hyvää joulua -tekstin ja lopuksi laitoin ripustunlenkin.

Yhtään kuvaa en tainnut näistä siipikorteista ottaa, eikä niitä jäänyt itsellekään. Lopettelen tällä kertaa oksanpätkistä tehdyn kynttiläpurkin- tai kukkaruukunsuojan ohjeeseen.

Koriste oksanpätkistä

Tarvikkeet: 10-15 cm oksanpätkiä, porakone ja pieni
puuporanterä, rautalankaa, puuhelmiä, pihdit ja oksasakset.

Sisälle tulevan kukkaruukun peittämiseen esimerkiksi
sammalta, sisalkuitua tai turvepellavahuopaa.

Koristeruukku kootaan kahdella oksien läpi pujotetulla
raulankavanteella. Ylimmäiseen vanteeseen pujotetaan
lisäksi helmiä, jotta ruukku levenisi ylöspäin.

1. Asettele oksat pöydälle vierekkäin. Leikkaa tai
sahaa sivuoksia tarvittassa pois Yritä pitää
alareunat suurinpiirtein samalla tasolla.

2. Poraa jokaisen oksan läpi kaksi reikää.
Ensimmäinen reikä porataan noin kahden sentin
päähän oksien alareunasta ja toinen noin 5-7 senttiä
ylemmäksi.

3. Katkaise rautalangasta noin 10 cm sisälle tulevan
kukkaruukun pienintä ympärysmittaa pidempi
pätkä.

4. Pujota oksat alempana olevista rei’istä
rautalankaan.

5. Katkaise rautalangasta noin 10 cm sisälle tulevan
kukkaruukun suurinta ympärysmittaa pidempi
pätkä.

6. Pujota rautalanka ylemmäksi tehtyjen reikien läpi
ja laita jokaisen oksan väliin lisäksi helmi. Helmien
sijasta voit käyttää myös ohuita oksasta sahattuja
paloja, joihin sahaat keskelle reiän.

7. Päättele rautalangan päät löysästi.

8. Kokeile miten ruukku pysyy pystyssä ja lyhennä
tarvittaessa ruukun alaosan oksia.

Mukavaa illanjatkoa!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Iloiset leipurit

Ikkunat on pesty ja keittiössä on jouluverhot. Yläkappakin olisi, mutta en taida sitä laittaa huonetta pimentämään. Piparimuottivalot toimikoot kappana.

Työpöydän päällä on uusi, kauan himoitsemani pilkullinen vahakangas. Sen kanssa kävi kuitenkin köpelösti ja tilasin sitä jostain käsittämättömästä syystä aivan liian lyhyen palan, vaikka olin laskevinani samankokoiset reunat joka puolelle. Uusi vakstuuki on onneksi jo tulossa, joten tehdään tuosta palasta sitten jotain muuta, vaikka päälinen arkkupakastimen päälle tai kärpässienijakkaroita.

 
Innokkaat pikkuleipurit ovat olleet vauhdissa jo pariin otteeseen valmistaikinoiden kanssa ja jokaisella pojalla on oma piparipurkkinsa hyllyssä.


Piparimuotteja on paljon ja melkein kaikkia myös käytetään. Kuka sitä nyt viitsii montaa samanlaista tehdä ja varsinkaan syödä ;)


Piparipuuhat valmistaikinalla ovat helppoja vähän väsähtäneelle äidillekin, sillä näitäkin pipareita on vahdittu ja otettu uunista aika nuutuneessa olotilassa. Muutkin jouluvalmistelut ja varsinaiset työt ovat kärsineet tästä pitkittyneestä flunssasta.


Koskahan olisi äidin vuoro tehdä piparikranssi tai vaikka jonkinlainen torppa? Taikinankin voisi tehdä itse, että saisi sen ihanan tuoksun taloon. Ja gluteenittomiakin täytyy tehdä yksi satsi.

♥ Piparintuoksua päivääsi ♥