Mitenköhän jouluvalmisteluista, kuten kortien kirjoittamisesta ja postiinviemisestä, siivoamisesta, leipomisesta, saunanpesusta yms. saisi vähemmän "murheita" ja "taakkoja"?
Adventinaika on juhlaan valmistautumista mutta eikö sisäinen valmistautuminen ole tärkeintä?
Havahduinpa vaan miettimään näin kun luin tuosta murheesta, vaikka se lainausmerkeissä onkin. Oliko se Flylady, joka sanoi aina niin kauniisti näistä askareista, että siunaamme niillä läheisiämme. Voisko se ajatus tehdä työläästä askareesta vähemmän ressaavan murheen, että teemme kaiken sen ilahduttaaksemme toisia. Yleensä toisten ilahduttaminen on vähemmän työlästä, kuin itsensä pyrkiminen olemaan "hyvä vaimo" ja "kunnon emäntä". Ainakin se itselläni tekee taakasta keveämmän, itseasiassa hyvin mielekkään...
Sorry, että nyt just Sinun blogiisi avauduin. Tuli vain tosiaan mieleen tuosta yhdestä "murheesta" joulublogissasi ♥
Kiitos kommentistasi sukeltaja. Hyvä kun avauduit.
Kyllä sitä tulee jouluna (ja muutenkin) tehtyä paljon sellaista mitä vain "täytyy" tehdä. Ja on aina tehty, maailman molemmat sivut. Mitä ilman ei joulu tule.
En nauti yhtään siivouksesta, mutta nautin siitä tunteesta, kun on siistiä. Sekin on lapsiperheessä niin nopeasti katoavaa.
Joulukorttien askartelustakin olen ennen nauttinut, mutta nyt siihen ei ole ollut riittävästi aikaa. Siksi valitsin nyt helpomman valokuvakortin, kun kuitenkin haluan ilahduttaa kortilla sukulaisia ja tuttuja. Itsekin on niin mukava saada kortteja.
Tätä sietää kyllä pohtia lisääkin. Vaikka siten, että kuinka paljon sitä omaa joulua voisi karsia. Mitkä on niitä asioita, jotka oikeasti haluaa ja jaksaa tehdä? Ja mitkä on niitä, jotka tekee vain tavan tai toisten vuoksi.
Olisi kiva jos muutkin kommentoisivat tähän mitä ovat mieltä joulun pakollisista perinteistä, vai onko teillä ylipäänsä niitä?
Mitenköhän jouluvalmisteluista, kuten kortien kirjoittamisesta ja postiinviemisestä, siivoamisesta, leipomisesta, saunanpesusta yms. saisi vähemmän "murheita" ja "taakkoja"?
VastaaPoistaAdventinaika on juhlaan valmistautumista mutta eikö sisäinen valmistautuminen ole tärkeintä?
Havahduinpa vaan miettimään näin kun luin tuosta murheesta, vaikka se lainausmerkeissä onkin. Oliko se Flylady, joka sanoi aina niin kauniisti näistä askareista, että siunaamme niillä läheisiämme. Voisko se ajatus tehdä työläästä askareesta vähemmän ressaavan murheen, että teemme kaiken sen ilahduttaaksemme toisia. Yleensä toisten ilahduttaminen on vähemmän työlästä, kuin itsensä pyrkiminen olemaan "hyvä vaimo" ja "kunnon emäntä". Ainakin se itselläni tekee taakasta keveämmän, itseasiassa hyvin mielekkään...
Sorry, että nyt just Sinun blogiisi avauduin. Tuli vain tosiaan mieleen tuosta yhdestä "murheesta" joulublogissasi ♥
Kiitos kommentistasi sukeltaja. Hyvä kun avauduit.
VastaaPoistaKyllä sitä tulee jouluna (ja muutenkin) tehtyä paljon sellaista mitä vain "täytyy" tehdä. Ja on aina tehty, maailman molemmat sivut. Mitä ilman ei joulu tule.
En nauti yhtään siivouksesta, mutta nautin siitä tunteesta, kun on siistiä. Sekin on lapsiperheessä niin nopeasti katoavaa.
Joulukorttien askartelustakin olen ennen nauttinut, mutta nyt siihen ei ole ollut riittävästi aikaa. Siksi valitsin nyt helpomman valokuvakortin, kun kuitenkin haluan ilahduttaa kortilla sukulaisia ja tuttuja. Itsekin on niin mukava saada kortteja.
Tätä sietää kyllä pohtia lisääkin. Vaikka siten, että kuinka paljon sitä omaa joulua voisi karsia. Mitkä on niitä asioita, jotka oikeasti haluaa ja jaksaa tehdä? Ja mitkä on niitä, jotka tekee vain tavan tai toisten vuoksi.
Olisi kiva jos muutkin kommentoisivat tähän mitä ovat mieltä joulun pakollisista perinteistä, vai onko teillä ylipäänsä niitä?