tiistai 7. tammikuuta 2014

Joulun jälkeen

Niin se vain tämäkin joulu sujahti ohitse ja tuntuu jo kovin kaukaiselta, vaikka vielä eilen kuuntelin Jouluradiota ja paistoin viimeiset joulutortut. Uusi vuosilukukin on täytynyt opetalla sitten viime blogipäivityksen.


Podin, ja poden vieläkin, ennen joulua iskeneen flunssan jälkitauteja, eikä kameraa tullut pyhinä kaivettua esiin, joten postaaminen jäi. Uusi kamerajalustakin on vielä hankkimatta ja siitä syystä tämän aamun pimeydessä kuvatut otokset ovat tärähtäneitä, kuten myös aattona napatut. Yritin niistä kuitenkin muutaman retusoida tänne muistoksi.


Miehen siskonpojalta tilattu joulukuusi tuotiin sisään aatonaatona. Lapset valitsivat koristeet ja koristelivat kuusen latvatähteä ja valoja lukuunottamatta. Kuusen kanssa meinasi käydä köpelösti, kun menin lisäämään siihen muutaman keramiikkakoristeen ja hupsis -kuusi alkoikin kaatua. Uudelleenvirittelyn ja koristeiden karsimisen jälkeen kuusi saatiin taas pystyyn ja siinähän se vieläkin jököttää huoneen nurkassa, eikä juurikaan varista.

Pari vuotta sitten kuusta katseltiin 17. tammikuuta asti ja siihen tuli kerkätkin. Kerkille olisi kyllä käyttöä kurkkukivun hoidossa, mutta katsotaan nyt miten tämä kuusi pitää neulasensa.


Aaton suunnitelmat muuttuivat sairastelujen takia ja vietimme joulua ensimmäistä kertaa ihan oman perheen kanssa. Aattoaamuna laitettiin kinkku uuniin ja syötiin puuroaamiainen. Sillä jaksoikin kinkun valmistumiseen saakka ja kuorrutuksen jälkeisten maistiaisten jälkeen olikin joulusaunan vuoro.


Jouluruoka oli jälleen sitä perinteistä ja sitä tuli syötyä sitten kolme päivää peräkkäin. Hyvältä maistui. Kinkun silppusin heti tapanin jälkeen pizzaan, piirakkaan ja pakkaseen hernekeittoa varten varten. Laatikoista tuli tehtyä tänäkin vuonna liian isoja, kun ei tullutkaan oman perheen lisäksi muita syöjiä. Ja vaikka olisi tullutkin, niin kyllä vähempikin määrä olisi riittänyt.


Lapset kasvavat ja aattona isän kännykkään tuli vain tekstiviesti Korvatunturi Expressistä, missä kerrottiin lahjojen jakelun tapahtuneen autokatokseen. Kylläpä tuli yhtäkkiä kolmeen pikkumieheen vipinää, kun lähtivät lahjasäkkejä hakemaan.

Joulupäivänä ja tapanina käytiin myös muissa pöydissä syömässä. Muuten vain oleiltiin, pelailtiin ja katseltiin televisiota. Pikkuisen tuli pitkästä aikaa neulottuakin. 


Monta puuhaa ja askartelua piti tehdä ennen joulua, mutta tekemättä jäivät. Onneksi tänäkin vuonna tulee joulu, vaikka siihen tuntuukin olevan nyt loputtomasti aikaa. Loputtomasti aikaa neuloa vaikka lahjasukkia ja -lapasia, tuunata kuusenpallot, tehdä kuuselle se fiinimpi matto tai vaikka valmistaa joulukortit hyvissä ajoin. No, ehken sentään, sillä kyllä minun jouluuni taitaa jo kuulua se korttipaniikki ja jopa aattoaamun siivouksetkin, vaikka tänä vuonna sainkin lähes kaiken aatonaatona siivottua.


Kiitän teitä, jotka täällä blogissa olette vierailleet ja toivon teille onnellista tätä vuotta. Kunnon talveahan tässä nyt ihan ensiksi odotetaan saapuvaksi, ja sitten ihanaista kevättä. Kesää, juhannusta ja lomaa, koulunalkua ja marjaretkiä, suppilovahveroita ja loppusyksyn harmautta ja sitten tietenkin uutta joulunodotusta. Kiitos teille, toivottavasti vielä nähdään ♥


Tämän postauksen kommentointi on poistettu käytöstä, koska tähän tulee jostain syystä paljon roskakommentteja.

5 kommenttia:

  1. Onnellista Uutta Vuotta! Ensi joulun alla tavataan taas :)

    VastaaPoista
  2. Ihania jouluisia kuvia :) Meilläkin nautiskellaan vielä joulusta, kuusi saa olla ainakin Nuutin päivään asti. Pikkuhiljaa alan pakkailemaan joulua pakettiin, jotenkin tänä vuonna siitä ei raaskisi millään luopua. Hyvää uutta vuotta ja ensi jouluun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna. Olisiko tällä mustalla talvella osuutensa tässä luopumisvaikeudessa? En tiedä, mutta toivotaan että saisimme kohta kunnon talven, lunta ja pakkasta.

      Poista
  3. Tammikuun 18. ja edelleen kuusi on nurkassa. Nyt sen ulos kiikuttaminen on kiinni oikeastaan vain laiskuudesta, sillä ei tähän kuuseen taida kerkkiä tulla vaikka sitä katselisi tuossa kesään saakka. Kurkkukipu ja yskäkin on jo mennyttä, joten eiköhän tuo kaveri kohta saa sisältä lähtöpassit.

    VastaaPoista